Rekrytoijan vinkit työnhakijalle

Miten erottua edukseen hakijoiden joukosta? Kehtaako työpaikkaa edes hakea, jos ei täytä ilmoituksessa esitettyjä toiveita? Entä jos lemmikki saa hepulin kesken etähaastattelun? Kysyimme Woltin Talent Acquisition Partner Petteri Tuomimaalta, miten töitä kannattaa hakea.

Erotu eduksesi etähaastattelussa 

Koronapandemia käynnisti suuren digiloikan, jonka vuoksi monissa organisaatioissa rekrytoidaan nyt enemmän etähaastatteluin. Vaikka etähaastattelu on vielä uusi juttu monelle työnhakijalle, rekrytoijat ovat siinä jo kokeneita konkareita. – Esimerkiksi me Woltilla kävimme jo ennen korona-aikaa ensimmäiset keskustelut hakijoiden kanssa aina puhelimitse tai etäyhteydellä. Tällä hetkellä hoidamme kaikki rekrytoinnit kokonaan etänä, Petteri Tuomimaa kertoo. 

Joillain aloilla on hänen mukaansa siirrytty toistaiseksi kokonaan etänä rekrytointiin, mutta ei kaikilla. – Olen kuullut, että esimerkiksi joissain kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksissä rekrytointia hoidetaan tälläkin hetkellä perinteisellä tyylillä.

Lue myös: Työhaastattelu etänä – testaa tekniikkaa ja hio esiintymistaitoja

Videolla esiintyminen on jännittävä paikka, mutta Tuomimaan saaman palautteen mukaan Woltin hakijat ovat olleet tyytyväisiä etärekrytointeihin. – Hakijoiden on helpompi osallistua työhaastatteluihin kotoaan, joten olemme pystyneet järjestämään haastatteluja joustavammin myös keskellä päivää. Sen ansiosta rekrytointiprosessit ovat edenneet nopeammin, mikä on ollut mukavaa kaikkien kannalta, hän sanoo. Tuomimaa listaa etähaastattelujen etuihin myös sen, että haastateltavaksi on mahdollista kutsua useampia hakijoita. 

Etärekrytointien miinuspuolena Tuomimaa pitää sitä, ettei virtuaaliympäristössä pääse samalla tavalla tutustumaan ihmiseen itseensä. – Aiemmin saatoin juoda hakijan kanssa kahvit ennen haastattelua, mutta etäaikana keskitytään tiukemmin asiaan. Vapaamuotoisempaan etänä tutustumiseen on toki olemassa keinoja, mutta on se vaan väkinäisempää.

Petteri Tuomimaa kehottaa valmistautumaan etähaastatteluun samaan tapaan kuin tavalliseen työhaastatteluun ja antaa muutaman vinkin onnistumisen tueksi.

Kirjoita muistiin tärkeitä kysymyksiä ennen haastattelua. Kun ydinkysymykset on kirjoittanut ylös, ne muistaa kysyä rekrytoijalta, vaikka tilanne jännittäisi. 

Lue myös: Mitä kysyä työhaastattelussa?

Hän kehottaa myös kirjoittamaan haastattelun aikana muistiin rekrytoijan esittämiä kysymyksiä, koska se voi auttaa hahmottamaan haastattelun punaista lankaa.  

Tuomimaa kannustaa pitämään videon päällä haastattelun aikana, jos se vain suinkin on mahdollista. – Video tarjoaa rekrytoijalle aina enemmän mielikuvaa ihmisestä kuin pelkkä ääni, hän perustelee. 

Kun työhaastattelu tapahtuu kotona, perheenjäsenten ja lemmikkieläinten toilailut saattavat aiheuttaa ylimääräistä jännitystä hakijalle. – Jos tiedät, että poikakaverisi tulee kuntosalilta tai että lemmikkisi saattaa saada hepulin kesken haastattelun, mainitse näistä etukäteen rekrytoijalle. Näin saat asian pois omasta mielestäsi eikä sinun tarvitse jännittää kodin tapahtumia haastattelun aikana. Tuomimaa muistuttaa, että rekrytoijat ovat tottuneet hakijoiden kotielämään, eivätkä hätkähdä pienestä.

Lue myös: Yleisimmät virheet työhaastattelussa – ethän sorru näihin?

Uskalla yrittää ja unelmoida

Petteri Tuomimaa kannustaa työnhakijoita aktiivisuuteen ja rohkeuteen. Hän on huomannut, että ihmiset miettivät paljon, voivatko hakea tiettyä paikkaa tai onko heillä riittävästi kokemusta työhön.

On työnantajan tehtävä päättää, oletko sopiva tehtävään, ei sinun. Älä siis emmi hakea, jos paikka kiinnostaa.

Tuomimaa kehottaa hakemaan itseä kiinnostavia paikkoja, vaikka oma osaaminen ja kokemus eivät vastaisi työpaikkailmoituksessa mainittuja toiveita. – Missään nimessä ei kannata lukea ilmoituksia kirjaimellisesti. Joskus sopivin hakija onkin jotain muuta kuin alun perin etsittiin – hakijalla voi esimerkiksi olla vähemmän työkokemusta alalta kuin toivottiin, mutta sen sijaan muuta kautta kertynyttä osaamista. 

Tuomimaa kannustaa muutenkin keskittymään työnhaussa ennen kaikkea itseä kiinnostavien paikkojen hakemiseen. – On parempi satsata määrän sijaan laatuun, hän tiivistää.

Aina työnantajat eivät viesti rekrytointiprosessin kulusta riittävän paljon, ja silloin hakijalta tarvitaan jälleen rohkeutta ja aktiivisuutta. Tuomimaa kehottaa kysymään rekrytoijalta jo työhaastattelussa, millaisella aikataululla rekrytointi etenee, ja ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä, jos työnantajasta ei kuulu sovitussa aikataulussa. – Ei ole helppoa olla rohkea, sillä työnhaku voi olla todella ahdistavaa ja jopa pelottavaa, mutta oman rohkeuden rajoissa kannattaa olla aktiivinen ja yrittää.

Ole oma itsesi CV:ssä ja hakemuksessa

Tänä päivänä yrityksissä on käytössä erilaisia teknisiä järjestelmiä, joiden avulla ansioluetteloja ja hakemuksia pystytään käsittelemään koneellisesti. Petteri Tuomimaan mukaan hakemus ja ansioluettelo kannattaa silti edelleen kirjoittaa ennen kaikkea niin, että ne puhuttelevat ihmislukijaa.

– Jos alallasi on käytössä tiettyjä ohjelmistoja, joiden hallintaa yleensä edellytetään, kannattaa kirjoittaa ohjelmistojen nimet CV:hen, jotta ne löytyvät sieltä kun dokumentteihin tehdään hakuja, hän sanoo. Tuomimaa vinkkaa olemaan tarkkana ohjelmistojen kirjoitusasujen kanssa, sillä koneelliset haut löytävät vain oikein kirjoitetut sanat.

Työnhakijan ikuisuuskysymys on, miten hakemuksella ja CV:llä voi erottua hakijoiden joukosta. – Hakemukset ja CV:t, jotka näyttävät ja tuntuvat ihmiseltä itseltään, erottuvat joukosta, Tuomimaa kiteyttää. – Myös mieleenpainuvat harrastukset ja kiva henkilökuva jäävät mieleen.

Visuaalisesti miellyttävä ulkoasu tulee huomatuksi: kun paperia on miellyttävä katsoa, sitä tulee katsoneeksi kauemmin. 

Lue myös: Visuaalinen CV erottuu joukosta

Tuomimaa kehottaa ajattelemaan hakemusta ja CV:tä osoituksena ammattitaidosta. – Luovilla aloilla rekrytoijat odottavat näkevänsä luovia hakemuksia ja ansioluetteloja, kun taas asianajajaksi hakevalta saatetaan odottaa perinteisempää otetta, hän sanoo. – Jos et tunne alan käytäntöjä, kysy rohkeasti apua oman ammattialasi ihmisiltä.

Tuomimaa pitää tärkeänä, että hakija perustelee kunnolla, miksi hakee tiettyä paikkaa. – Jos pystyt hakemustekstissäsi kertomaan tarinasi niin, että ymmärrän, miksi olet juuri tässä hakemassa juuri tätä paikkaa, olet vahvoilla, hän kiteyttää. Rekrytoija tahtoo tietää, millaisia asioita haluat päästä tekemään urallasi.

Lue myös: Näin kirjoitat hyvän hakemuskirjeen

Näytä myös pehmeät taitosi

Yksi isoista rekrytoinnin trendeistä on pehmeiden taitojen rekrytoiminen. Se tarkoittaa, että rekrytoijat kartoittavat ammatillisen osaamisen lisäksi, millaista yleistä työelämässä tarvittavaa osaamista hakijalla on. 

Pehmeät taidot eivät välttämättä kuulosta vakuuttavilta ääneen lausuttuina tai ansioluetteloon listattuina. Tuomimaan mukaan parempi tapa tuoda pehmeitä taitoja näkyville onkin antaa niiden näkyä rekrytointiprosessin aikana. – Ryhmähaastattelussa muita hakijoita auttava henkilö erottuu edukseen, hän konkretisoi. – Eräässä haastattelussa tuli puhetta alan tutkimuksesta, johon rekrytoiva esihenkilö ei ollut perehtynyt. Haastattelun jälkeen hakija lähetti tutkimuksen ja siitä kirjoittamansa tiivistelmän esihenkilölle. Tällainen oman osaamisen jakaminen jää mieleen. Hakija sai paikan.

Tuomimaa tietää, että työhaastattelut ovat jännittäviä tilanteita. – Mutta jos onnistuu hallitsemaan jännitystä hieman, pystyy paremmin olemaan oma normaali itsensä, ja juuri silloin pehmeät taidot pääsevät parhaiten esiin.

Lue myös: Valmistaudu tulevaisuuden työelämään nyt – 3 tärkeää työelämätaitoa

Kerro rekrytoijalle toiveistasi ja tarpeistasi

Toinen suuri rekrytoinnin trendi on työyhteisöjen monimuotoisuuteen panostaminen. Yritykset ovat alkaneet viestiä monimuotoisuudesta rikkautena ja toivovat hakemuksia monen taustaisilta hakijoilta.

 – Erilaisuuden esiin tuomista on punnittava oman rohkeuden mukaan, koska ikinä ei voi tietää, miten rekrytoija suhtautuu asiaan. Jos uskallat tuoda itsesi esiin kokonaisena, voit kuitenkin välttää päätymästä sellaiseen yritykseen, jossa et tulisi viihtymään, Tuomimaa sanoo. 

Hakiessaan Woltille Tuomimaa kertoi työnantajalle, että oli aiemmin käynyt työuupumuksen partaalla. – Se oli tietenkin iso riski, sillä työnantaja olisi saattanut ajatella, että vieroksun työntekoa, koska en halua tehdä töitä niin paljon kuin mahdollista. Käytännössä kuitenkin varmistin tällä, että sain paikan aidosti ihmisten työhyvinvoinnista välittävästä yrityksestä.

 

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin maaliskuussa 2021.

Kuvassa Petteri Tuomimaa.