Hankala pomo ja huonoa johtamista? Toimi näin

Psykologi, psykoterapeutti Mikael Saarinen kertoo, mikä suomalaisilla työpaikoilla hiertää, ja miten hankalan pomon kanssa kannattaisi toimia.

Esihenkilön ja johdettavan huono suhde on monen tekijän summa

Psykologi, psykoterapeutti Mikael Saarinen kertoo, että esihenkilön ja työntekijän huonojen välien taustalla voi olla esimerkiksi työn tekemiseen liittyviä ratkaisemattomia asioita tai vajavaisen vuorovaikutuksen aiheuttamia loukkaantumisia. Hän sanoo, ettei tulehtuneissa väleissä ole koskaan kyse pelkästä henkilökemiasta.

Ristiriitaa voi syntyä esimerkiksi siitä, että työntekijä joutuu aikataulupaineiden vuoksi tekemään työnsä huonommin kuin haluaisi tai eri tavalla kuin kokee itselleen sopivaksi.

Loukkaantumista voi aiheuttaa se, että toinen peruu kokoukseen osallistumisen tai koko palaverin viime tingassa, tulee paikalle valmistautumattomana tai puhuu, muttei kuuntele.Tällainen toiminta osoittaa kunnioituksen puutetta, ja se loukkaa, Saarinen kiteyttää.

Myös erilaiset viestintätyylit aiheuttavat kitkaa ja loukkaantumisia työpaikoilla. – Esihenkilölle voi kertoa, jos ahdistuu hänen tavastaan puhua. Toinen ei välttämättä tiedä, että hänen tapansa ilmaista itseään tuntuu loukkaavalta.

Myös erilaiset viestintätyylit aiheuttavat kitkaa ja loukkaantumisia työpaikoilla.

Saarisen mielestä tunteista kannattaa muutenkin puhua töissä enemmän kuin suomalaisilla työpaikoilla on ollut tapana. – Se pitää kuitenkin aina tehdä toista syyttämättä. Syyttäminen saa ihmisen puolustuskannalle, eikä rakenna esihenkilön ja työntekijän välistä dialogia.

Vaikka pomon käytös kismittäisi, työntekijän kannattaa pitää mielessä oma vastuunsa nihkeiden välien hoidossa. – On tärkeää, että antaa pomollekin mahdollisuuden esittää omia toiveitaan. Vasta silloin ollaan dialogissa.

Ja juuri dialogi on se, mikä mahdollistaa yhteistyön.

Lue myös: Hyvän esihenkilön tuntomerkit

Työn joustoista ja muokkaamisesta on pystyttävä puhumaan

Tunteiden lisäksi Mikael Saarinen kannustaa puhumaan työpaikoilla työn tuunaamisesta. Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita, jotka vaikuttavat jaksamiseen. Jos lapset ovat pieniä tai vanhemmat sairaita, työn pitää joustaa. – On tietenkin loukkaavaa, jos työ ei jousta näin merkityksellisissä ja henkilökohtaisissa asioissa, Saarinen sanoo ja muistuttaa siitä, että loukatuksi tuleminen vaikuttaa suhteeseen.

Ihmisten välille syntyy herkästi kitkaa myös kiireessä ja paineessa. Ne ovatkin hyviä syitä panostaa töiden priorisointiin jo tänään.

Hän kehottaa kirjoittamaan listan siitä, minkä asioiden toivoo muuttuvan työssä, ja ottamaan asiat puheeksi pomon kanssa. Selkeä asialista auttaa keskustelemaan työn tuunaamisesta hyvässä yhteisymmärryksessä.

Suomessa voitaisiin petrata johtamisosaamisessa

Psykologi, psykoterapeutti Mikael Saarinen ei maalaa mairittelevaa kuvaa suomalaisesta johtamisosaamisesta. – Ei se mikään varsinainen vientituote ole. Meillä osataan huonosti johtaa ihmisiä, hän lataa. Yhtenä syynä Saarinen pitää puutteita vuorovaikutuksessa.

Hän on huomannut, että kehityskeskusteluissa keskitytään tuloksiin, mutta väistellään puhumasta vuorovaikutuksesta. – Ensin pitäisi todeta, synkkaako meillä, eli onko meillä edellytyksiä käydä tätä keskustelua työsuorituksesta ja tavoitteista, hän herättelee. 

Kuten kaikissa ihmissuhteissa, myös esihenkilön ja työntekijän suhteessa luottamus syntyy dialogissa. – Ainakaan kiintymyssuhdeteorian mukaan ihmisen tarve lämpimään vuorovaikutukseen, kannustukseen ja arvostukseen ei katoa aikuisuudessa, Saarinen sanoo.

Hän painottaa, että vaikka vastuu on viime kädessä esihenkilöllä, vastuuta on myös työntekijällä itsellään.

Esihenkilöhän ei voi tietää, mitä työntekijä ajattelee, jos dialogi puuttuu. 

Työn projektiluontoisuus heikentää johtamisen laatua

Mikael Saarinen kertoo, että tavallistakin herkempiä työntekijän ja esihenkilön väliselle kitkalle ovat projektiorganisaatiot. – Eikä mikään ihme. 

Projekteissa on usein ylimitoitetut tavoitteet ja aliresursointia. Työ pitää tehdä nopeasti ja tehokkaasti, perehdyttäminen voi olla riittämätöntä eikä ihmisillä ole aikaa tutustua toisiinsa. Aina projektien vetäjillä ei ole kokemusta esihenkilötyöstä. – Paineisissa tilanteissa kunnioittava dialogi, arvostus ja ymmärrys jäävät puuttumaan, Saarinen sanoo ja muistuttaa siitä, kuinka valtavan tärkeää ihmiselle on tulla nähdyksi ja oikeudenmukaisesti kohdelluksi.

Poikkeusoloissa ihmiselle pitäisi hänestä myös tarjota tavallista enemmän tukea työssä jaksamiseen.

Hänen mielestään työpaikoille kannattaisikin luoda poikkeusoloja, esimerkiksi kiirehuippuja, varten omat säännöt. Poikkeusoloissa ihmiselle pitäisi hänestä myös tarjota tavallista enemmän tukea työssä jaksamiseen. – Ei ole ratkaisua siihen, että voitaisiin saada laatu, hinta ja nopeus kaikki samaan aikaan, Saarinen muistuttaa.

Sinnittelemisen sijaan kannattaa hakea apua matalalla kynnyksellä

Mikael Saarinen pahoittelee sitä, että ihmiset sinnittelevät pitkään ennen kuin hakevat apua tilanteeseensa. – Erään tutkimuksen mukaan pariskunnat hakevat keskusteluapua sinniteltyään ensin kuusi vuotta. Työelämässä taitaa olla samoin, että apua haetaan vasta kun on aivan pakko. 

Hän toivookin, että organisaatioissa olisi tarjolla matalan kynnyksen keskusteluapua, jotta kynnys hakeutua avun piiriin ei kasvaisi liian korkeaksi. – Keskusteluista saa työkaluja, jotka auttavat tulemaan toimeen hankalan ihmisen kanssa sekä keinoja olla ottamatta nokkiinsa, hän konkretisoi.

Lue myös: Taklaa työuupumus ajoissa – uupumuksesta toipuneiden oivalluksia

Saarinen itse tekee Terveystalon työterveysasiakkaille lyhyitä 1–5 kerran mielen hyvinvointisparreja. – Toivon, että tällainen madaltaa ihmisten kynnystä hakeutua keskustelemaan ajoissa. Seurantatulosten perusteella oikein ajoitettu lyhyt tuki auttaa eteenpäin vaikeissakin ongelmissa.

Hankalasta tilanteesta saa ja kannattaa poistua

Jos savu kaikesta huolimatta alkaa nousta korvista kesken työpäivän, Saarinen kannustaa poistumaan tilanteesta. – Kun pulssi nousee yli sadan, ajattelu hidastuu. Tällaiseen tilanteeseen ei tarvitse jäädä. Voi sanoa toiselle, että on mentävä vessaan, tai että tarvitsee hetken aikaa rauhoittumiseen.

Toinen apukeino vaikeassa tilanteessa on syvähengitys, koska sen avulla ihminen pystyy tehokkaasti rauhoittamaan itse itseään. Syvähengityksessä uloshengitys on aina sisäänhengitystä pidempi. Ulos- ja sisäänhengityksen välillä hengitystä pidätetään.

Joskus työpaikan vaihtaminen on paras vaihtoehto

Joskus esihenkilön ja työntekijän välillä on niin paljon kitkaa, että työpaikan vaihtaminen tuntuu parhaalta vaihtoehdolta. Saarisen mukaan ihminen kestää huonoa johtamistakin, kunhan muutama työn peruspilari on kunnossa.

– Jos dialogisuus puuttuu eikä tukea saa, jos työ ei tunnu merkitykselliseltä ja jos työn vaatimukset ylittävät omat voimavarat, voi olla paikallaan miettiä työpaikan vaihtamista. Oman terveyden kustannuksella ei kannata tehdä mitään työtä.

Lue myös: Mistä tietää, että on aika vaihtaa työpaikkaa? – 5 syytä hakea uutta työtä

Tutustu avoimiin työpaikkoihin.