Meneekö tiimillä sukset ristiin, jos yksi viettää esimiehen kanssa aikaa myös työn ulkopuolella? Pomon ja alaisen välinen ystävyys on kuuma peruna, joka voi aiheuttaa luottamuspulan työyhteisössä – jos siitä ei ymmärretä kertoa avoimesti.

– Tekisi mieli sanoa, että kyllä ja ei. Mutta haluan sanoa, että kyllä voi olla, työpsykologi Kirsi Laine vastaa siihen, voiko pomo olla ystävä, ja jatkaa:

– Ei voida rajoittaa ihmisten yksityiselämää sen perusteella, missä on töissä. On kuitenkin huomioitava, ettei se ihan ongelmatontakaan ole.

Kaksipiippuista vastausta selittää Laineen mukaan se, että suomalainen työelämä on kahtiajakautunut. Perinteisessä ja hierarkisessa johtamismallissa pomon ja työntekijän ystävyyssuhde aiheuttaa enemmän haasteita kuin modernissa, itseohjautuvien tiimien työelämässä, jossa esimiehen ja alaisen rajat ovat häilyviä.

– Tällöin esimies on enemmänkin hallinnollinen esimies, joka päättää esimerkiksi lomista, mutta operatiivinen työ tehdään tasavertaisena tiiminä. Silloin ei ole niin suurta merkitystä, ollaanko privaatissa ystäviä vai ei, Laine summaa.

Ystävyyssuhteen tulee olla läpinäkyvää työyhteisössä

Eniten ongelmia pomo-ystävyyssuhde aiheuttaa perinteisen  johtamisjärjestelmän omaavissa organisaatioissa, jotka ovat ainakin vielä toistaiseksi suomalaisen työelämän enemmistössä. Siellä esiin nousee kysymyksiä esimerkiksi siitä, uskaltaako esimies antaa rehellistä palautetta ystävälleen.

Vielä yleisempää on, että ystävyyssuhde herättää närää muussa työyhteisössä – siinäkin tapauksessa, että ystävyys ei suoraan haittaisi esimiehen ja alaisen työtä. Tällöin työkaverit saattavat epäillä, saako pomon kanssa kaveeraava kollega esimerkiksi parempia etuja, työvuoroja tai ylennyksen muita helpommin.

– Mikäli tosi pätevä työntekijä saa ylennyksen, mutta sattuu olemaan pomon kaveri, saattavat työkaverit ajatella, että hän saikin ylennyksen vain tästä jälkimmäisestä syystä. Ei nähdä, että ylennys todella on omilla ansioilla aikaansaatu.

“Pitäisi päästä eteenpäin siitä polarisoituneesta ajattelusta, että on työntekijät vastaan esimiehet ja pomot vastaan alaiset.”

Tärkeää on, ettei ystävyyssuhdetta pyritä salailemaan työpaikalla, vaan siitä kerrotaan avoimesti. Laineen mukaan ystävyydestä koituu ongelmia ennen kaikkea siinä tapauksessa, jos esimies on työssään kokematon, eikä osaa asettaa pelisääntöjä.

– Vaatimukset avoimesta, läpinäkyvästä ja reilusta toiminnasta korostuvat entisestään, jos esimies ja alainen ovat ystäviä. Ihmisillä on herkästi taipumusta nähdä asiat niin, että joku on saanut ansaitsematonta etua. 

Työ ja vapaa-aika erotettava toisistaan

Turhat epäilyt epäreilusta kohtelusta vältetään myös sillä, että kun tehdään esimerkiksi vuorojakoja tai lomia koskevia sääntöjä, niistä myös pidetään kiinni. Laine itse suosittelisi ystävyksille myös tiukkaa linjanvetoa siihen, että töissä unohdetaan vapaa-ajan suhde ja ollaan pomo ja alainen. Vapaa-ajalla ei taas tulisi puhua työasioista.

– Jos työn ulkopuolella lähdetään puhumaan työasioista, niin silloin näillä kahdella on jotain sellaista tietoa, jota muulla työyhteisöllä ei ole. Siitä seuraa lumipalloefektinä se, että luottamus työyhteisön sisällä alkaa nakertua.

Laine muistuttaa kuitenkin, ettei työn kannata antaa rajoittaa sitä, millaisia suhteita ihmisillä voi olla keskenään. Ystävyys on lopulta sellainen asia, jota työroolien ei saisi antaa sotkea.

– Meidän pitäisi päästä eteenpäin siitä polarisoituneesta ajattelusta, että on työntekijät vastaan esimiehet, ja pomot vastaan alaiset. Kyllähän se edistää työyhteisön hyvää ilmapiiriä, että pystytään keskustelemaan avoimesti myös pomon läsnäollessa ja hänen kanssaan.

 

Lue myös:

Elinikäisiä ystäviä työpaikalta

Hyvä (työ)ystävyys – todellinen voimavara

 

Teksti: Väinö Vasara, kuva: GettyImages