Työtään tuunaavat voivat paremmin

Työterveyslaitoksen ja Utrecthin yliopiston tutkimusten mukaan työn tuunaaminen edistää työn imua ja suojaa työuupumukselta.

Työn tuunaaminen tarkoittaa sitä, että työntekijä aloittaa oma-aloitteisesti työnsä muokkaamisen. Tuunaamalla työ muuttuu vastaamaan työntekijän omia tarpeita, vahvuuksia ja arvoja. Perinteisesti työelämän kehittämistä on ohjannut ylhäältä alaspäin -johtaminen. Tämä on nyt muuttumassa.

Työn tuunaaminen on aloitteellista toimintaa, jossa työntekijä pyrkii lisäämään työssään kaipaamiaan voimavaroja esimerkiksi hakemalla kehittymismahdollisuuksia, palautetta esimieheltä tai tukea työkavereilta. Tuunaamiseen kuuluvat myös uusien haasteiden lisääminen, esimerkiksi oman toimenkuvan laajentaminen.

Tämä kaikki lisää työn mielekkyyttä ja imua sekä kannustaa hyvään työsuoritukseen. Sen sijaan sellainen työn tuunaaminen, jossa vältetään haitallista kuormitusta kuten hankalia vuorovaikutustilanteita, voi lisätä työuupumusta.

Työn tuunaaminen kannattaa

Kuormittava työ lisää työuupumuksen todennäköisyyttä ja vähentää työn imua. Työ voi olla fyysisesti raskasta, siinä voi olla kovat aikataulupaineet tai esimerkiksi vaikeita, tunteisiin meneviä asiakastilanteita.

Työn tuunaaminen kannattaa aina – myös kuormittuneessakin tilanteessa, Työterveyslaitoksen ja Utrechtin yliopiston tutkimus osoittaa.

Tutkimuksen mukaan henkilöiden, jotka kuormituksesta huolimatta hakivat työhönsä uusia voimavaroja ja haasteita eli tuunasivat työtään, työhyvinvointi säilyi samalla tasolla kuin vähän kuormitusta kokevien.

Toisaalta taas vähän työtään tuunaavien hyvinvointi kärsi työn kuormituksista.

Ilmapiirikartoitukset & työn imu

Toisessa tutkimuksessa verrattiin, miten eri työhyvinvoinnin tyypit: työn imu, työuupumus, työholismi ja työtyytyväisyys työssä ennustavat erilaisia työn tuunaamisen tapoja. Työn imussa olevat hakivat tuunaamalla uusia voimavaroja ja haasteita, mutta eivät vältelleet vaikeita tilanteita. Työn imussa ihmisellä onkin riittävästi energiaa kohdata myös hankalia tilanteita.

Tyytyväisyys työhön ei ennustanut mitään työn tuunaamisen tyyppiä. Organisaatiot arvioivat ilmapiirikartoituksissa perinteisesti työtyytyväisyyttä, mutta tämän tutkimuksen perusteella työtyytyväisyys ei ole hyvä mittari.

Työuupuneilla ei ollut voimavaroja panostaa oppimiseen ja kehittymiseen työssä. Sen sijaan he välttelivät hankalia tilanteita ja kuormitusta. Myös työholistit halusivat kehittää itseään ja hakea uusia haasteita. Toisin kuin työn imussa, työholisti kuitenkin tuunaa työtään, vaikkei hänellä olisi voimavaroja siihen. Työholismi saattaa johtaa työuupumukseen.

Työn imussa oleva työn tuunaaja

Työn imussa olevilla työntekijöillä halu työn tuunaamiseen säilyi koko tutkimuksen seuranta-ajan eli neljä vuotta. Se, että työn imu näyttää olevan melko pysyvä tila, selittyy sillä, että työn imussa olevat tuunaavat työtään ja tämän vuoksi myös työn imu säilyi.

Työelämän nopeat muutokset ja epävarmuus ovat koetelleet työntekijöiden oma-aloitteisuutta ja ammatillista ylpeyttä omasta työstään. Nyt tarvitaan työntekijöiden vahvuudet tunnustavaa, aloitteellisuuteen kannustavaa ja hyvinvointiin panostavaa johtamista, että yhä useampi pääsisi työn imuun.

Työterveyslaitoksen ja Utrechtin yliopiston tutkimukset tehtiin yhteistyössä Suomen Hammaslääkäriliiton kanssa. Ensimmäinen tutkimus oli kyselytutkimus 470 hammaslääkärille. Toinen tutkimus oli neljän vuoden seurantatutkimus (2010–2014), johon osallistui 1877 hammaslääkäriä. Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Suomen Hammaslääkäriliitto.

Lähde: Työterveyslaitos