Miten järjestetään työhaastattelu vastuullisesti?

Vastuullinen työnantaja tarkastelee vastuullisuutta monesta näkökulmasta sekä huolehtii, että vastuullisuus on osa työntekijöiden jokapäiväisestä arkea. Usein puhutaan, miten työnantaja voi kehittää vastuullisuuttaan ja olla osana luomassa vastuullisempaa työelämää. Vastuullisuus alkaa kuitenkin jo uuden työntekijän rekrytointiprosessista. Oikotien Vastuullinen työnantaja -kampanjan kuusiosainen juttusarja käy läpi yksityiskohtaisesti millainen on vastuullinen rekrytointiprosessi ja millaisia asioita tulee ottaa huomioon. Artikkelisarja on toteutettu yhteistyössä Riesa Consultative Oy:n Anni Kyröläisen kanssa.

Esteetön ja yhdenvertainen haastattelutilaisuus

Vastuullinen työhaastattelu alkaa jo ennen ensimmäisen hakijan saapumista paikalle. Haastattelutilaisuus tulisi järjestää esteettömässä paikassa niin, että esimerkiksi pyörätuolia käyttävät henkilöt pääsevät vaivatta paikalle. Haastatteluun on hyvä varata aikaa niin, että hakijoille ei synny kiireen tuntua ja haastattelusta on hyvä ilmoittaa hyvissä ajoin. Haastatteluja pitäisi pystyä järjestämään joustavasti niin, että erilaisista taustoista tulevat hakijat voivat osallistua. Pandemia-aikana myös etähaastattelun mahdollisuutta kannattaa punnita, tai vähintäänkin huolehtia turvaväleistä haastattelutilanteessa.

Tasalaatuinen haastatteluprosessi

Jokaisen haastattelun tulisi olla suurin piirtein samanlainen ja noudattaa samanlaista kaavaa. Avainsana on tasalaatuisuus - kun pohja, jonka päältä hakijoita arvioidaan, on tietynlainen, erottuvat hakijat toisistaan ominaisuuksiensa vuoksi, eivät hakutilanteen. Helppo tapa varmistua tasalaatuisuudesta, on tehdä ennen haastattelua selkeä prosessi ja runko, jota pitkin kaikki haastattelut etenevät - näin saadaan aikaan selkeä kysymyspatteristo ja haastateltavat ovat vertailukelpoisia. Lisäksi huolellinen valmistelu auttaa myös työnantajaa määrittelemään relevantit asiat, joita haastattelussa hakijasta halutaan selvittää.

Korrektit ja relevantit haastattelukysymykset

Hakutilanteessa esitettävien kysymysten laillisuus ja sopimattomuus on nykyään hyvin myös työnhakijoiden tiedossa - mitä ei saa kysyä ja mitä saa kysyä. Moni hakija tietää, että esimerkiksi perhesuunnitelmista ei saa kysyä, mutta työnantaja saattaa kiertää asiaa kysymällä hienovaraisemmin “viiden vuoden suunnitelmaa”. On hienoa, että hakijat uskaltavat penätä oikeuksiaan myös työnhakutilanteessa. Rekrytoijan kannattaakin pohtia, ovatko tällaiset kysymykset tehtävän kannalta kuinka relevantteja ja kannattaako haastattelussa syventyä ennemmin tehtävän kannalta oleellisiin seikkoihin.

Työn kannalta relevantit mukautukset 

Työssä tehtäviä tai työn kannalta relevanttien mukautusten tarpeesta saa ja on hyvä kysyä työntekijältä. Onko jotain mukautuksia, joita tarvitset työn tekemiseen (esim. sähkötyöpöytä, päätelasit, rauhallinen paikka toimistolla jne.) - on kysymys, jota kannattaa kysyä jokaiselta työnhakijalta. Tulevalta työnhakijalta on hyvä selvittää toiveita työn tekemisen tavoista ja mahdollisista tuen tarpeista. Avoimuus haastattelutilanteessa palvelee yleensä aina sekä tulevaa työntekijää että työnantajaa. 

Monesti hakijoille annetaan lisätehtäviä, joilla mitataan tietynlaista osaamista. Lisätehtäviä voidaan kohdentaa, jos halutaan lisää tietoa tietyistä taidoista. Lisätehtäviä ei kuitenkaan tulisi olla kovin montaa, eikä niillä ole tarkoitus teettää varsinaisia työtehtäviä. Niillä on tarkoitus saada hakija osoittamaan taitonsa - esimerkiksi kirjoittamisen tai kuvanmuokkauksen suhteen. 

Kiinnostaako vastuullinen rekrytointi? Lataa täältä Vastuullisen rekrytoinnin opas!