Työsopimus

Vuosiloman kertyminen

Mies tutkimassa, miten vuosiloma kertyy.

Vuosiloma, kesäloma, talviloma, mitä näitä nyt on. Ota haltuun vuosiloman kertymisen perusteet!

Tiedätkö, paljonko vuosilomaa sinun kuuluu saada ja mihin aikaan vuodesta voit käyttää sinulle kertyneet vuosilomapäivät? Kokosimme tähän tärkeimmät vuosiloman kertymiseen liittyvät seikat.

Mikä on vuosiloma?

Vuosiloma on palkallista lomaa, toisin sanoen työnantaja maksaa sinulle palkkaa vuosilomasi ajalta. Vuosilomaa kertyy vain työsuhteisessa työssä oleville työntekijöille, joskaan ei kaikille osa-aikaista työtä tekeville.

Yrittäjille ja freelancereille vuosilomaa sen sijaan ei kerry. Jos ansiosi tulevat muusta kuin työsuhteisesta palkkatyöstä, muista huolehtia lomien pitämisestä ja loma-ajan elannosta itsenäisesti.

Tunnetko jo työsopimuslain perusteet?

Lue myös: Tili tyhjä? Näin aloitat säästämisen

Miten vuosiloma kertyy?

Vuosilomaa kertyy, jos teet työsuhteista työtä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia kalenterikuukaudessa. 

Vuosilomaa ei siis kerry tätä pienemmästä määrästä osa-aikatyötä. Pienikin määrä osa-aikatyötä kuitenkin kerryttää vapaata, ja vapaan ajalta sinulle maksetaan lomakorvausta.

Vuosilomapäiviä kertyy lomanmääräytymisvuoden ajalta. Lomanmääräytymisvuodella tarkoitetaan 1.4.–31.3. välistä ajanjaksoa.

Vuosilomapäivien lukumäärään vaikuttavat vuosilomalaki sekä työehtosopimus (TES).

Nyrkkisääntö on, että kesälomaa on neljä viikkoa ja talvilomaa viikko – lyhytkestoisissa työsuhteissa vähemmän.

Jos työsuhteesi on 31.3. mennessä jatkunut keskeytyksettä vähintään vuoden päivät, saat kaksi ja puoli päivää vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhteesi taas on 31.3. mennessä kestänyt alle vuoden, saat kaksi päivää vuosilomaa jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lue myös, mitä ovat lomaraha ja lomakorvaus ja tarkista tilinauhasi.

Milloin vuosiloman voi käyttää?

Suurin osa vuosilomasta, yleensä 24 arkipäivää, pidetään lomakaudella, ja lähtökohtaisesti yhtäjaksoisesti. Lomakaudella tarkoitetaan 2.5.–30.9. välistä ajanjaksoa. Tänä aikana pidettävästä vuosilomasta puhutaan yleensä kesälomana riippumatta siitä, pidätkö lomasi keväällä, kesällä vai syksyllä.

Loput kertyneestä vuosilomasta pidetään viimeistään seuraavan lomakauden alkuun eli 1.4. mennessä. Tänä aikana pidettävästä vuosilomasta puhutaan yleensä talvilomana, vaikka lomailisit syksyllä tai keväällä. Myös talviloma pidetään lähtökohtaisesti yhtäjaksoisena.

Jos työsi on esimerkiksi kausiluonteista tai lomailu touko–syyskuussa ei muusta syystä ole mahdollista, työnantaja voi määrätä niin sanotun kesäloman pidettäväksi loppuvuoden aikana. Seuraavan kalenterivuoden puolelle kesäloman ei siis pidä tässäkään tapauksessa liukua.

Lue myös: Kuka saa valita kesäloman ajankohdan?

Entä jos sairastuu vuosiloman aikana?

Vuosiloma on tarkoitettu työstä palautumista varten, eikä sinun tarvitse käyttää lomaa sairastamiseen.

Jos sairastut juuri ennen vuosilomaa tai vuosilomasi aikana, ilmoita siitä viipymättä työnantajalle. Pyydä työnantajaa samalla siirtämään lomasi ajankohtaa myöhemmäksi.

Entä jos kertynyttä vuosilomaa ei ehdi käyttää?

Jos sinulla on käyttämättömiä vuosilomapäiviä, kun työsuhteesi päättyy, saat näiltä päiviltä vuosilomapalkkaasi vastaavan lomakorvauksen.

Vaikka et pystyisi lomailemaan, kertyneet vuosilomat eivät siis mene hukkaan työsuhteen päättyessä.

Lue myös: Työstä irtisanoutuminen – ota huomioon nämä seikat