Kohti onnellisempaa työelämää – ”Ihan kohtuullisin ponnistuksin pystyisi hyvään johtamiseen”
Onnellisuutta vuosikymmenten ajan tutkinut ”onnellisuusprofessori” Markku Ojanen kertoo, miksi haluamme olla onnellisia töissä, ja miten voisi rakentaa onnellisempaa työarkea.
Tila, jossa ei tarvitse haikailla parempaan menneisyyteen eikä tulevaisuuteen – jossa on aidosti tyytyväinen siihen mitä nyt on, ja jossa nauttii arkisesta elämästään. Tällaiseen onnellisuuden määritelmään psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen on päätynyt tutkittuaan vuosikymmenten ajan onnellisuutta. Ojanen väitteli tohtoriksi vuonna 1975 ja jatkaa työtä onnellisuuden kysymysten parissa edelleen.
Hän jakaa onnellisuuden kahteen kategoriaan. Tyytyväisyysonnea tarkasteltaessa elämää peilataan taaksepäin, tunneonnessa on kyse hetken onnellisuudesta ja hyvästä mielialasta.
Onnellisuutta voi mitata
Puhuttaessa onnellisuudesta työn kontekstissa Ojanen kehottaa tarkastelemaan, kuinka onnelliseksi tuntee itsensä tietyissä työtilanteissa. Arviointia voi tehdä 0–100-skaalalla.
Puhuttaessa onnellisuudesta työn kontekstissa Ojanen kehottaa tarkastelemaan, kuinka onnelliseksi tuntee itsensä tietyissä työtilanteissa.
– Itselleni introverttina ihmisenä työhön liittyvillä kokkareilla seisoskelu asettui asteikolla kohtaan 15/100. Johtotehtävissä kollegojen työn arviointi oli 30/100, hän konkretisoi.
Vuonna 2008 eläkkeelle jääneen professorin ei ole enää tarvinnut patsastella cocktailkutsuilla eikä laatia arvioita työkaveriensa suoriutumisesta. Muutakaan työtä ei olisi tarvinnut tehdä, mutta tutkimuksen tekemisen, tietokirjojen kirjoittamisen ja luennoimisen Ojanen on kokenut niin mielekkääksi, ettei ole ajatellutkaan luopua niistä.
– Jokaisen työhön liittyy erilaisia tilanteita, joista toiset tekevät onnelliseksi ja toiset eivät. Näissä mukavissa asioissa onnellisuus ei ole kovin kaukana sadasta eli erittäin onnellisesta kokemuksesta.
Lue myös: ”Ihan törkeitä ajanhukkataukoja” – Psykologi Outi Reinolan vinkit stressinhallintaan
On uusi ajatus, että töissä pitäisi olla onnellinen
Se, että töissä pitäisi olla onnellinen, on Ojasen mukaan ajatuksena uusi: onnellisuudesta on alettu puhua työn kontekstissa vasta kahdenkymmenen viimeisen vuoden aikana.
– Historiallisesti työ on ollut sitä, että on hankittu perheelle sapuskaa. Aina on ollut bonusta, jos on ollut mukavaa, hän kuvailee.
Ojanen on pannut merkille, että nuoret pohtivat vanhempiaan enemmän, millaisia tunteita ja kokemuksia työ herättää.
Ojanen on pannut merkille, että nuoret pohtivat vanhempiaan enemmän, millaisia tunteita ja kokemuksia työ herättää.
– Vanhemmat ikäluokat ovat tottuneet siihen, mitä annetaan. Sotien jälkeen työtä tehtiin eikä kyselty tai valitettu. Elämä oli usein kovaa. Joskus todella kovaa. Nuoremmille sukupolville on luontevampaa kysyä, mitä minä saan ja miltä minusta tuntuu.
Ojasen mukaan paitsi yhteiskunnan myös työn muutos selittää sitä, miksi nuoret sukupolvet pohtivat työnteon ja onnellisuuden yhteyttä.
– Aiemmin työn tarkoitus oli konkreettista: oma ja perheen selviytyminen.
Onnellisuuden pohtiminen on myös ja ennen kaikkea kulttuurinen kysymys.
– Yhteisöllisissä kulttuureissa olennaisempaa on se, mitä heimolle tai perheelle kuuluu kuin se, mitä minulle itselleni kuuluu. Me suomalaiset olemme vähemmistö yhteisöllisten kulttuurien rinnalla.
Ei olekaan yllättävää, että myös työn ja onnellisuuden yhteyden tutkimus on uusi asia. Ojasen mukaan vielä 2000-luvun alussa ei juuri löytynyt tutkimusta onnellisuuden ja työn yhteydestä.
– Ennen onnellisuuspuhetta psykologi Mihály Csíkszentmihályi kirjoitti flow-tilasta. Käänsin sen ajan riennoksi. Hyvä käännös on myös työn imu, jota osa tutkijoista käyttää.
Onnellisuus johtuu geeneistä
Markku Ojanen luettelee pitkän listan asioita, jotka voivat lisätä työssä koettua onnellisuutta. Kaikki ei silti suinkaan ole omista, kollegojen tai esihenkilön teoista tai tekemättä jättämisistä riippuvaista.
– Meillä kaikilla on perusonnellisuuden taso, joka on paljolti geneettinen juttu. Tutkimusten mukaan onnellisempaan suuntaan kallellaan olevia on onneksi enemmän. Evoluutio on suosinut hyväntuulisia ihmisiä, hän kertoo. Ojanen kuvailee peruspositiivisia ihmisiä työpaikan piristysruiskeiksi, joista kannattaa olla kiitollinen.
Meillä kaikilla on perusonnellisuuden taso, joka on paljolti geneettinen juttu.
Geenien lisäksi myös elämäntapahtumat vaikuttavat ihmisen onnellisuuteen. Jos esihenkilö antaa tylyä palautetta muiden kuullen, saattaa onnellisuus hetkellisesti laskea, mutta palaa myöhemmin perustasolle.
– Jopa vaikeiden elämäntapahtumien jälkeen ihmisen perusonnellisuuden taso palautuu. Kyllä me ihmiset aika kestäviä olemme. Meillä on uskomaton kyky sopeutua, Ojanen hämmästelee.
– Tietenkin myös tyytyväisyysonni laskee, jos kokee tylyä kohtelua.
Hän nostaa kuitenkin esiin yhden työelämää koskevan poikkeuksen.
– Pitkäaikainen työttömyys on sellainen asia, josta ihminen ei hevin palaudu.
Lue myös, mitä Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala kertoo psykologisesta turvallisuudesta.
Ojasen aineksia onnellisemman työelämän rakentamiseen
Kohteliaisuus
”Peruskohteliaisuudella pötkii töissä jo pitkälle. Valitettavasti johtaviin asemiin hakeutuu aika paljon ylijämäköitä ihmisiä, joilta tämä taito puuttuu.”
Riittävä sosiaalinen verkosto ja hyvä työilmapiiri
”Yksinäisyyden kokemus alentaa onnellisuutta.”
Lue myös: Linnoittautuiko kollega kotikonttorille? Syynä voivat olla burnout-oireet
Vapaus, luottamus ja itsenäinen asema
”Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön lisää onnellisuutta.”
Asiallinen johtaja
”Meillä on paljon huonoa johtamista, vaikka asiallisuudella ja ystävällisyydellä päästään hyvään johtamiseen. Kuuntelemalla ja kysymällä pääsee jo pitkälle. Sen sijaan liika kovuus on tosi huono juttu.”
Lue myös: Hyvän esihenkilön tuntomerkit
Haasteiden ja taitojen sopusointu
”Jos työntekijän taidot ovat sopusoinnussa työn vaatimusten kanssa, se lisää onnellisuutta.”
Riittävä palkka
”Tätä on paljon tutkittu. Epäoikeudenmukaisen matalaksi koettu palkka alentaa onnellisuutta, mutta suuret tulot eivät enää lisää merkittävästi onnellisuutta.”
Lue myös: Palkka-avoimuus edistää yhdenvertaisuutta työelämässä
Kohtuulliset tehokkuuden ja tuloksellisuuden vaateet
”Vaatimukset ovat niin kovat, että näillä jo ihan piinataan ihmisiä. Ihmiset vaativat myös itseltään paljon. Täydellisyyden tavoittelu ei tuo onnea, joten armollisuutta kaivataan!”
Itsearvostus ja itsekunnioitus
”Itse asiassa nämä ovat tärkeämpiä asioita kuin onnellisuus.”
