Linnoittautuiko kollega kotikonttorille? Syynä voivat olla burnout-oireet

Burnout-oireet houkuttelevat vetäytymään omiin oloihin. Työpsykologi, työnohjaaja ja työyhteisövalmentaja Outi Reinola kertoo, miten kohdata työkaveri, joka karttelee muiden seuraa.

Jos työkaveri ei tahdo palata pitkän etätyöjakson jälkeen työpaikalle, tai jos hän kieltäytyy säännönmukaisesti lounaskutsuista ja muusta vapaamuotoisesta jutustelusta, hälytyskellojen pitäisi soida. Kasvokkaisesta kanssakäymisestä vetäytyminen saattaa viestiä siitä, että työkaveri on uupunut.

Saattaa viestiä, muttei välttämättä viesti.

Terveystalon työpsykologi, työnohjaaja ja työyhteisövalmentaja Outi Reinola varoittaa tekemästä hätiköityjä johtopäätöksiä toisten ihmisten uupumuksista. – Vain harvoin ymmärrämme toisen ihmisen maailmaa, joten on aina parempi kysyä kuin tulkita, hän sanoo.

Työkaverin syy jättäytyä pois lounasseurueesta ei välttämättä ole se, ettei hänellä ole uupumuksen vuoksi voimavaroja seurusteluun. Voi olla, että työkaveri yksinkertaisesti tarvitsee hiljaisuutta palautuakseen työn ja työympäristön kognitiivisesta kuormituksesta. Vetäytyminen voi siis olla työkaverin itselleen kehittämä keino huolehtia jaksamisestaan.

Lue myös: Virkeänä töissä ja vapaalla – ravitsemusterapeutin parhaat vinkit

Muitakaan työkaverien tuntoja ei Reinolan mukaan pidä mennä tulkitsemaan omin päin. – Voi olla, että toinen ärähtää, koska on saanut juuri parkkisakon – ei siksi, että hän olisi uupunut, Reinola konkretisoi.

Vain harvoin ymmärrämme toisen ihmisen maailmaa, joten on aina parempi kysyä kuin tulkita.

Työporukassa keittiöpsykologia pääsee herkästi valloilleen, jos joku tiimissä käyttäytyy poikkeavalla tavalla. Reinolan mukaan on ok puhua porukalla jonkun työtilanteesta, mutta ei kenenkään käytöksestä. – Se, mitä näkyy ulospäin, ei ole se, mitä toinen kokee. Siksi kaikenlaiset johtopäätökset ja tulkinnat ovat vaarallisia.

Lue myös: Uuvuttaako? Kolottaako? Haukotuttaako? Voi olla, että et palaudu työstä riittävästi.

Burnoutista kärsivä tietää kyllä olevansa uupunut

Outi Reinola painottaa, että uupunut ihminen tietää itsekin olevansa uupunut – tätä ei siis tarvitse eikä pidä mennä erikseen kertomaan hänelle.

– ”Huomaan, että olet tänään kireä, oletko uupunut?” -tyyppinen tietäminen voi vaikuttaa uupuneesta syyttelyltä ja osoittelevalta, suorastaan besserwisseriydeltä, Reinola kuvailee. – Kysymisen on aina oltava varovaista ja ympäripyöreää, kevyttä ja ohimennen tapahtuvaa. Siitä ei saa tulla kuulustelun tunnetta.

Parempi tapa auttaa uupuneen oloista kollegaa on tarjota hänelle apua. Pienikin helpotus työssä voi tuoda ison helpotuksen uupuneelle. – Hyviä kysymyksiä ovat esimerkiksi ”Voinko auttaa jossain työtehtävässä?” ja ”Haluatko, että katsotaan tätä yhdessä?” Reinola vinkkaa.

Parempi tapa auttaa uupuneen oloista kollegaa on tarjota hänelle apua.

Apua tarjoavan kannattaa kuitenkin varautua siihen, että uupuneen voi olla vaikeaa ottaa apua vastaan. – Uupunut saattaa ärähtää, että kai nyt näet, että minulla on kädet täynnä töitä. Ei väsynyt jaksa olla kohtelias, Reinola kuvailee. Hän kehottaakin tarjoamaan apua vain, jos omat voimavarat ja työtilanne sen sallivat.

Hyvä keskusteluyhteys luodaan vapaamuotoisesti jutustellen

Outi Reinola painottaa painottamasta päästyään kasvokkaisten kohtaamisten ja vapaamuotoisen jutustelun merkitystä osana työpaikan kulttuuria. – Tyhmät vitsit lounastauolla eivät ole ajanhukkaa vaan palauttavaa aikaa, josta useimmat hyötyvät, hän muistuttaa. – Live-tapaamisissa tulee myös helpommin annettua ja pyydettyä apua.

Tyhmät vitsit lounastauolla eivät ole ajanhukkaa vaan palauttavaa aikaa, josta useimmat hyötyvät.

Reinola kannustaa työkaveruksia tapaamaan toisiaan paitsi lounas- ja kahvitauoilla myös työpaikan ulkopuolella. – Kaiken ei tarvitse olla niin virallista. Kävely, kahvittelu, kaljat tai höpöviestien lähettely työpäivän jälkeen tekee hyvää.

Epävirallisissa kasvokkaisissa juttutuokioissa luodaan sellainen yhteys, jonka ansiosta on helpompi jutella tarvittaessa vaikeistakin asioista.

Lue myös: Taklaa työuupumus ajoissa – uupumuksesta toipuneiden oivalluksia

Pienet arjen avitukset auttavat uupunutta

Jos työkaveri kuitenkin kokee kaiken vapaamuotoisen jutustelun ajanhukkana, pitäisi hälytyskellojen soida. – Se, että työkaveri ei koskaan ehdi lounaalle tai että hän haluaa aina olla etänä, voi olla merkki siitä, että työkuorma on liian kova. Kyse voi toki olla myös mukavuudenhalusta tai siitä, ettei enää pitkän korona-ajan jälkeen muista, kuinka kivaa työkaverien seurassa olikaan, Outi Reinola sanoo.

Lue myös: Millainen on hyvä työkaveri?

Uupunut voi mieluummin jäädä kotikonttorille siksikin, ettei kestä työpaikan yltiöpositiivista meininkiä, tai koska pelkää pilaavansa muiden tunnelman omalla negatiivisuudellaan. – Kaikki tällainen ylimääräinen tuntuu uupuneesta rasitteelta, Reinola summaa.

Kotikonttorille linnoittautuneen työkavereille Reinolalla on pari käytännönläheistä vinkkiä. – Työkaverina voi kertoa toiselle, kuinka tärkeä hän on, ja kuinka muut kaipaavat hänen seuraansa työpaikalla. Tai voi tarjoutua hakemaan työkaverin aamulla töihin, liikkuipa autolla tai kävellen.

Lue myös: Liian helppokin työ voi uuvuttaa – torppaa työpuutumus psykologin vinkeillä

​​​​​​Lue myös: Mikrotreenit – virtaa työ- ja vapaa-aikaan minimaalisella vaivalla