Vastuullisuus

Vastuullisuuskahvit: Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä

18.1.2022 klo 12:28

Oikotien Vastuullisuuskahvit ovat Vastuullinen työnantaja -kampanjan jäsenille järjestettävä rento tilaisuus, jossa keskustellaan työelämän vastuullisuusteemoista asiantuntijoiden johdolla. Vuoden 2022 ensimmäisten Vastuullisuuskahvien teemana oli yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä. Vastuullinen työnantaja pitää huolen, että työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti eikä ketään syrjitä. Pohdimme vastuullisuuskahveilla mm. miten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo voivat olla ovat osana työnantajan strategiaa ja miten työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu otetaan huomioon käytännön työelämässä.

Tilaisuuden ensimmäisenä puhujana oli Anni Kyröläinen Riesa Consultative Oy:sta, joka edistää työelämän esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä kouluttaa paljon työnantajia näihin liittyvissä asioissa. Heti alkuun Kyröläinen korostikin, että esteettömyyteen liittyvät tarpeet tulevat lisääntymään väestön ikääntyessä ja työn mukauttaminen erilaisiin toimintakykyihin sekä työkykyihin nousee myös EU:n lainsäädännön tasolla enemmän esille. Toimiva ja sujuva työarki palvelee kaikkia työntekijöitä, eikä pelkästään niitä, jotka tarvitsevat työn mukautuksia esimerkiksi vamman perusteella.

Toimiva yhdenvertainen työelämä palvelee kaikkia työntekijöitä.

Anni Kyröläinen, Riesa Consultative

Jokaisella tulisi olla oikeus tehdä työtä. Vammaisella henkilöllä, jolla on esimerkiksi liikunta-, näkö- tai kuulovamma voi olla osaamiseltaan paras vaihtoehto haettavaan työpaikkaan, mutta jos tulevassa työympäristössä on kapeat tilat ja hankala liikkua sekä rekrytointiprosessissa ei ole otettu esteettömyyttä huomioon, niin se vaikuttaa oleellisesti kyseisen henkilön mahdollisuuksiin saada työpaikka. Kyröläinen painotti kuitenkin, että tällä hetkellä on käynnissä positiivinen muutos ja yrityksissä kiinnitetään työntekijälähtöisesti huomattavasti enemmän huomiota työn muotoiluun, esteettömyyteen ja yhdenvertaisuuteen kuin aiemmin.

Työnantajilla ei ole tietoa esteettömyydestä

Työnantajilla ei ole tietoa, millaisia työolosuhteiden järjestelytukia, apuvälineitä tai työn muotoiluun liittyviä mukautuksia voisi tehdä tai hakea. Työpaikan esteettömyyttä voi parantaa jo pienillä muutoksilla. Oletko koskaan ajatellut esimerkiksi millä korkeudella työpaikan kulkukorttien lukijat ovat, kuinka painavia ovet ovat työntää auki, millainen hissi työpaikalla on tai kuinka hyvin työpaikan mikroa voi käyttää pyörätuolin kanssa? Löytyykö työpaikaltanne induktiosilmukkaa, jos esimerkiksi joku työntekijä tai vieras haluaisi käyttää sellaista? Sähkötyöpöydät ja automaattiset valot kokoushuoneessa ovat hyviä esimerkkejä työympäristöstä, joka palvelee kaikkia työntekijöitä. Työpaikan esteettömyystietojen kuvailu tai esteettömyysyhteyshenkilö rekrytointi-ilmoituksessa ovat esimerkkejä helposta tavasta lisätä työpaikan houkuttelevuutta. Työnantajien ei tulisi pelätä sitä, ovatko kaikki esteettömyysasiat täydellisesti työpaikalla, sillä jo erilaisten toimintakykyjen tiedostaminen ja tilojen kuvailu verkkosivuilla voi olla ratkaisevaa. Erilaiset työntekijät ja toimintakyvyt tulisikin nähdä normaalina asiana työpaikkaan liittyvässä viestinnässä ja kuvituksessa.

työnantajien rooli esteettömyyden edistämisessä

Seuraavana puhujana vastuullisuuskahveilla oli Annica Moore, joka toimii Mothers in Business ry:n toiminnanjohtajana. Mooren mukaan yleisin syy olla yhteydessä työelämäasioissa liittoihin tai tasa-arvovaltuutettuun on perhevapaisiin, raskauteen tai perhetilanteeseen liittyvä syrjintä tai epäasiallinen käytös työelämässä. Jopa 25% prosenttia yhdistyksen jäsenistä on kokenut syrijntää työelämässä joko sukupuolen tai perhetilanteen perusteella. Se, että työelämässä suhtauduttaisiin äitiyteen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen positiivisesti, näkyisi myös siinä, että isät käyttäisivät enemmän perhevapaita ja työelämässä suhtauduttaisiin erilaisiin elämäntilanteisiin myönteisemmin ja avoimemmin.

Perhe tulisi nähdä työelämässä voimavarana sekä työntekijälle että työnantajalle.

Annica Moore, Mothers In Business

Moore esitteli puheenvuorossaan kaksi termiä, jotka näkyvät vahvasti suomalaisessa työelämässä ja naisten urakehityksessä - lasikatot ja liimalattia. Lasikatto viittaa näkymättömiin esteisiin, jotka estävät naisten urakehitystä sekä etenemistä ylimpiin johtotehtäviin ja esim. pörssiyhtiöiden hallituksiin. Liimalattia taas viittaa tilanteeseen, jossa tietylle ihmisryhmälle ei edes annneta mahdollisuutta törmätä lasikattoon. Tässä tilanteessa ovat esimerkiksi yksinhuoltajaäidit sekä maahanmuuttajataustaiset naiset ja puolison työn takia Suomeen muuttaneet henkilöt, jotka eivät Suomessa pääse koulutustaan vastaavaan työhön.

Mitä sitten pitäisi ainakin tehdä?

Perheystävällinen ja ihmislähtöinen johtaminen on Mooren mukaan tavoitetila, johon työpaikkojen tulisi pyrkiä. Tämän hetken työelämä ja koronapandemia on haastanut työpaikkojen rakenteita ja "näin meillä on aina tehty" -asenteita, joten nyt on hyvä tilaisuus kouluttaa esihenkilöjä sekä etsiä ja löytää uudenlaisia ratkaisuja työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Perheystävällinen organisaatio sitouttaa työntekijöitä ja lisää viihtyvyyttä työpaikalla sekä ennen kaikkea lisää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä.

perheystävällinen organisaatio

Viimeisenä puhujana vastuullisuuskahveilla oli Kirsti Puronen, joka esitteli Helsingin kaupungin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä toimenpiteitä vuosille 2022-2025. Helsingin kaupunki on isona toimijana ollut edelläkävijä työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä sekä pilotoinut viime vuosina mm. anonyymia rekrytointia ja positiivista erityiskohtelua. Helsingin kaupunki tähtää työnantajana kaikkia sukupuolia edustavien ihmisten tasa-arvoiseen kohteluun sekä aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien työntekijöiden tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä syrjinnän ja kiusaamisen ehkäisyyn.

Monimuotoinen rekrytointi korostaa henkilön tosiasiallista osaamista.

Kirsti Puronen, Helsingin kaupunki

Mitä painopisteitä yrityksen kannattaa valita, jotta se saa tulevaisuudessakin osaajia?

Helsingin kaupunki on esimerkki isosta organisaatiosta, jolla on erittäin kunnianhimoiset tavoitteet sekä konkreettinen ohjelma tähän tavoitteeseen pyrkimiseen. Helsingin kaupungin kunnianhimoisena tavoitteena on olla maailman houkuttelevin ja toimivin kaupunki ihmisille ja yrityksille. Helsingin kaupunki haluaa aidosti edistää työelämän monimuotoisuutta, monimuotoista rekrytointia, palkka-avoimuutta ja inklusiivisuutta, siksi painopisteiksi on valittu mm. tasa-arvoisen palkkauksen sekä työurien edistäminen, kielitaitoisen henkilöstön saatavuuden edistäminen, esihenkilötyön ja monimuotoisen rekrytoinnin kehittäminen.

helsingin kaupungin painopisteet

Toimittaja: Ilari Äijälä