Suuria sanoja ja suurempia tekoja - työtä vastuullisuuden eteen

Vietin joulun pyhiä yhdessä yliopistoaikaisten ystävieni kanssa. Olemme kaikki kahdenkymmenen ikävuoden puolenvälin paremmalla puolella ja aloittelemassa työuraa  - osa viimeistelee vielä Pro Gradu -tutkielmaa toisten jo huokaistessa helpotuksesta urakan ollessa takana päin. Keskustellessamme elämästä, kuolemasta ja töistä heitin ilmaan kysymyksen; “mitä teille tarkoittaa vastuullinen työnantaja”. Esiin tulleet ajatukset osoittivat sen, miksi vastuullisuuskampanjoita yhä tarvitaan ja mitä nuoret työntekijät odottavat työnantajiltaan. 

“Vastuullisuus” on käsitteenä haastava. Ensipuraisulla se tuntui helpolta ja itsensä avaavalta, mutta lähemmässä tarkastelussa vastuullisuus tarkoitti meille jokaiselle hieman erilaisia toimia, ajatuksia ja arvoja. Vastuullisuus tarkoitti eri asiaa, kuin vastuullinen työnantaja. “Vastuullisuus tarkoittaa, että vastuulliseksi nimettyä toimijaa pidetään vastuussa teoistaan ja sanoistaan”, eräs keskustelua seurannut kiteytti. “Eikä vastuullisuus saa koskaan olla sitä, että siirretään oma vastuu isommalle taholle, vaan jokaisen tulee omalta osaltaan toteuttaa vastuullisuutta”, vieruskaveri lisäsi. 

Kun puhutaan työnantajan vastuullisuudesta, moni tarttuu ensin ympäristökysymyksiin - suojeleeko työnantaja ympäristöä ja tehdäänkö päätöksiä esimerkiksi ilmastonmuutosta silmällä pitäen. Vihreät arvot ovat iso osa vastuullisuutta ja nuoret aikuiset olivat yhtä mieltä siitä, että työnantajan sitoutuminen luonnonsuojeluun on tärkeää. Moni osasi nimetä yrityksiä, jotka olivat tunnettuja ympäristövastuullisuuden edelläkävijöitä.

Vastuullisuus on sitä, että koko tuotantoketju on eettistä tarkastelua kestävä ja pyrkii päästöttömyyteen.

Työntekijöiden eettisistä oloista keskustelu kääntyi nopeasti työntekijöiden hyvinvointiin. “Työntekijöiden hyvinvointi tarkoittaa, että voimavarat riittävät muuhunkin kuin työntekoon - työn kuormittavuus ei saa syödä energiaa vapaa-ajasta”, totesi eräs keskustelija. “Niin, odotukset työnantajalta pitäisivät olla realistiset ja työn pitäisi olla haastavaa mutta mielekästä”, tähän lisättiin. Työntekijöiden hyvinvointi koetaan henkilökohtaisella tasolla tärkeäksi ja puutteet työhyvinvoinnissa saavat työntekijät nopeasti katsomaan, olisiko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella. “Tuntuu, että vastuullisuus on usein vain korulauseita nettisivuilla, mutta se ei konkreettisesti näy meidän arjessa”, nuori harmittelee. 

Kun avaan keskustelussa, mitä vastuullisuus työelämässä tarkoittaa minulle, moni huokaisee myöntävästi - “en ajatellutkaan tuota”. Vastuullisuuden edistäminen on meidän kaikkien voitto ja vastuullisuudesta ei selkeästi voi puhua liikaa. Vaikka keskustelun otanta on verrattain pieni, läpileikkaus eri alojen nuorista asiantuntijoista edustaa sitä, missä vielä nykyisessä vastuullisuuskeskustelussa on työnsarkaa. Tietoisuuden lisääminen osana vastuullisuuskeskustelua on välttämätöntä. Sillä tietoisuus lisää keskustelua, keskustelu luo mahdollisuuksia ja mahdollisuudet luovat paikan muutokselle. 

Blogin kirjoittaja on Vastuullinen työnantaja -kampanjan sisällöntuottaja Sofia Manninen, jonka intohimo on paremman työelämän rakentamisessa ja tasa-arvoisen maailman tavoittelussa. Arkeen iloa tuovat esteratsastus ja oma hevonen Art, joka on koko perheen silmäterä.