Vastuullisuuskahvit: Työntekijöiden hyvinvointi

Oikotien Vastuullisuuskahvit järjestettiin 31.3.2022 ensimmäistä kertaa yhteisesti sekä Vastuullinen työnantaja että Vastuullinen kesäduuni -kampanjoiden kumppaneille ja jäsenille. Vastuullisuuskahvit on rento vastuullisuusyhteisömme tilaisuus, jossa keskustellaan työelämän vastuullisuusteemoista asiantuntijoiden johdolla sekä jaetaan konkreettisia ja vastuullisia työelämän käytäntöjä toisille.

Vuoden 2022 toisten Vastuullisuuskahvien teemana oli työntekijöiden hyvinvointi. Työntekijöiden henkinen hyvinvointi ja jaksaminen on ollut koetuksella viimeisten vuosien aikana ja  aihe koskettaa koko työyhteisöä aina kokeneista työntekijöistä nuoriin kesätyöntekijöihin. Mielenterveys on tärkeä voimavara, joka vaikuttaa kaikkeen mitä teemme.

Tilaisuuden ensimmäisenä puhujana oli työkykyjohtamisen ennakoinnista ja tutkimuksesta Ilmarisella vastaava johtaja Kari-Pekka Martimo. Martimo muistutti heti alkuun, miten työ itsessään tuottaa hyvinvointia ja parhaimmillaan ihminen saa työssä kykynsä käyttöönsä ja pystyy toimimaan yhteisön osana sekä selviytymään työelämään sekä elämään kuuluvissa haasteissa. 

Mielenterveyteen vaikuttavat sekä suojatekijät (voimavarat) että riskitekijät, jotka kompensoivat toisiaan. On tärkeää huomata, että eri ihmiset tarvitsevat yksilöllisesti eri määrän voimavaroja, jotta pystyvät kohtaamaan työn riskitekijöitä. 

Kari-Pekka Martimo, Ilmarinen

Martimo esitteli mainion kiteytyksen niistä riskitekijöistä työssä, jotka voivat aiheuttaa kokonaisuutena uhan työntekijöiden mielenterveydelle. Martimo haastaakin, että riittävätkö yksittäiset työkykyjohtamisen operatiiviset toimenpiteet, mallit ja ohjelmat, vai pitäisikö työntekijöiden mielenterveys ja erityisesti uhkaavia tekijöitä ennaltaehkäisevä toiminta ottaa vahvemmin mukaan organisaatioiden strategiaan. Tämä nostaisi yksittäisten toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tekisi työkyvyn johtamisesta suunnitelmallisempaa. Lisäksi henkilöstön kokema arvostuksen tunne lisääntyy, kun heidät otetaan yhdessä mukaan suunnittelemaan heitä koskevia toimenpiteitä. 

Mielenterveys lähtee työpaikan toimintakulttuurista ja siitä, miten työpaikalla koetaan psykologista turvallisuutta eli miten esimerkiksi ongelmia tunnistetaan ja vastoinkäymisiin suhtaudutaan. Martimon mukaan hyvä toimintakulttuuri rakentuu siitä, miten organisaation arvot, rakenteet, voimavarat, oikea-aikainen tuki sekä lopulta kuntouttavat toimenpiteet ovat organisoitu sillä tavoin, että kaikilla työntekijöillä on hyvä tehdä työtä riskitekijöistä huolimatta. Työkykyjohtamista tulisi katsoa myös koko työsuhteen elinkaaren näkökulmasta eli työkykyyn liittyvät tekijät tulisi ottaa huomioon jo rekrytointivaiheessa sekä tukea erityisesti perehdytyksessä nuoria, joilla on ollut esimerkiksi mielenterveydellisiä haasteita. 

Hyvinvoinnin johtaminen on viestintää

Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen nosti seuraavaksi omassa puheenvuorossaan johtajuuden sekä viestinnän merkitystä työntekijöiden hyvinvoinnille. Vaikuttavaan työyhteisöviestintään kuuluu paitsi perustiedon sekä faktojen välittämisen sekä johtamisen ja strategiasta lähtevän johdetun keskustelun lisäksi myös yhteisöllisyyttä me-henkeä rakentavaa viestintää sekä vastuullista dialogia. Vastuulliseen ja vaikuttavaan dialogiin tarvitaan turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa ihminen kokee sekä oikeutta että velvollisuutta vaikuttamiseen työyhteisössä. Pakarisen mukaan uupumus johtuu harvoin siitä, että työtä on liikaa, vaan usein siitä, että omaa työtä ja roolia ei koeta merkitykselliseksi tai arvokkaaksi.  

Hyvinvoinnin johtamisen kannalta on keskeistä näyttää, sanallistaa ja tavoitteellistaa se, mitä halutaan saada aikaan ja miksi. 

Pia Pakarinen, Helsingin seudun kauppakamari

Johtamisen näkökulmasta on tärkeää, että johtaja osaa perustella päätöksensä, näyttää hyvää esimerkkiä myös työyvinvoinnin kannalta, käyttää vaikutusvaltaa (asemavallan sijasta) sekä osaa jatkuvasti kouluttaa itseään ja kehittää itseään paremmaksi johtajaksi. 

Mielenterveys tulisi nähdä positiivisena asiana

Seuraavaksi vastuullisuukahveilla puhujana oli johtaja Meri Larivaara Mieli ry:stä. 125-vuotiaan Mieli ry:n tavoitteena on edistää ihmisten mielenterveyttä ja on yksi maailman vanhimmista mielenterveyttä edistävistä järjestöistä. Larivaaran mukaan kaikilla ihmisillä on mielenterveyden vaihtelua elämänsä aikana ja joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana jonkin mielenterveyden häiriön. Kuitenkaan mielenterveyttä ei tulisi nähdä pelkästään häiriöiden kautta, vaan meillä jokaisella on mahdollisuus vahvistaa mielenterveyttä, aivan samalla tavalla kuin fyysistä terveyttä voi harjoittaa. Larivaaran mukaan on tärkeää muistaa, että vaikka ihmisellä ei olisi mielenterveyden häiriötä tai heikentymistä, niin silti hän voi kokea liian vähän psyykkistä hyvinvointia eli henkistä kuormitusta. Tärkeää onkin, miten työpaikalla suhtaudutaan mielenterveyteen ja sen heikentymiseen.

Muuttuvassa työelämässä mielenterveyden vahvistaminen on tärkeä työelämätaito.

Meri Larivaara, Mieli ry

Mielenterveyttä vahvistamalla voi tuoda myönteistä virtaa koko työyhteisöön. Yksilöllisen lähestymistavan lisäksi on siis hyvä muistaa työyhteisön ja toimintakulttuurin merkitys jokaisen yksilön mielenterveydelle. Työyhteisön tunnelma ja kannattelu vaikuttaa hyvinkin paljon siihen, miten yksittäinenkin työntekijä jaksaa työssään. Etenkin nuorille kokemukset ensimmäisistä työpaikoista voi olla hyvinkin vahvoja ja jättää vahvan muistijäljen sekä kokemuksen itsestä työntekijänä. Tätä muistijälkeä voi tukea hyvällä perehdytyksellä, selkeillä käytännöillä, esihenkilön tavoitettavuudella ja psykologisesti turvallisella työyhteisöllä. Vastuullisuuskahveilla esitettiin pariinkin otteeseen huoli siitä, että viime vuosina yhä useampi 16-24-vuotias nuori on joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. 

Larivaaran mukaan mitä useammalla työntekijällä on mielenterveyden vahvistamiseen liittyviä taitoja, niin sitä paremmin työyhteisö kannattelee. Ylipäätänsä mielenterveystietoutta pitäisi lisätä työpaikoilla, jotta mielenterveydestä ei puhuttaisi vain negatiivisellä sävyllä. Hyvin hoidettu mielenterveyden häiriö voi olla Larivaaran mukaan pikemminkin jopa vahvuus kuin haavoittuvuus työntekijässä. 

Systemaattisen mielenterveystyön tueksi Mieli ry on kehittänyt Hyvän mielen työpaikka -merkin, joka kannustaa edistämään mielenterveyttä työpaikalla. Merkin kolme peruspilaria ovat: 1) mielenterveyttä johdetaan suunnitelmallisesti, 2) työpaikan arkikäytännöt tukevat mielenterveyttä ja 3) työpaikalla tuetaan mielenterveyttä erilaisissa elämäntilanteissa. Mielenterveyttä voidaan tukea työpaikoilla ihan yksinkertaisilla arjen käytännöillä kuten esim. parantamalla työnteon sujuvuutta, myönteisellä työilmapiirillä ja psykologisella turvallisuudella, sujuvalla tiedonkululla ja palautteenannolla sekä hyvällä lähijohtamisella ja kuormituksesta palautumisen keinoilla. 

Case Valio: Mielen hyvinvoinnin teemaviikot 

Viimeisenä vastuullisuuskahveilla puheenvuoron piti Paula Viikari strategisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden tiimistä Valiolta. Valio on yksi Hyvän mielen työpaikka -merkistä innoituksen saaneista yrityksistä, jonka tavoitteena on nolla työuupumusta ja mielen hyvinvoinnin systemaattinen edistäminen työpaikalla. Valio on valinnut vuosille 2021-2025 neljä teemaa; riittävät voimavarat, hyvä uni, vahva mieli ja toimiva arki teemoiksi, jotka otetaan Valiossa globaalisti esille kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin toistuvina teemaviikkoina. Viikarin mukaan valitut teemat koskettavat laajasti hyvinkin eri tyyppisissä työtehtävissä toimivia valiolaisia. Teemat ovat nousseet valiolaisten arjesta esiin mm. henkilöstökyselyssä, työterveyshuollossa sekä keskusteluissa valiolaisten kanssa. Teemaviikkojen lisäksi vuoden aikana tehdään isoja ja pieniä asioita mielen hyvinvoinnin teemassa. Lisäksi työterveyden puolelta Valio on ottanut käyttöön mm. lyhytterapiaa, matalan kynnyksen työterveyspsykologin palveluja, HuoliChatin ja muita verkkopalveluita. 

Yksinkertaiset ja konkreettiset mielen hyvinvoinnin työkalut, kuten työpäivän palautumisbingo on koettu hyvinkin tehokkaaksi. 

Paula Viikari, Valio 

Jokaiselle teemaviikolle tehdään perusrunko, jossa osa toimenpiteistä on yhteisiä globaalisti ja osa toimenpiteistä maakohtaisia. Viime syksyn teemaviikkojen onnistumisina pidettiin erityisesti ”Kysy työterveyspsykologilta” –tempausta, jossa sai anonyymisti kysellä työterveyspsykologilta sekä aivotutkija Minna Huotilaisen luentoa. Myös
palautteenantoon kannustaminen GoodJob -kampanjalla sai kiitosta valiolaisilta. Tänä keväänä "riittävät voimavarat" teemaviikkojen tarkempana aiheena on aktiivinen elämä ja oman hyvinvoinnin johtaminen. Tähän kuuluu asiantuntijaluentojen ja virtuaalisparrien lisäksi mm. liikuntahaaste, jossa valiolaiset voivat haastaa toisia valiolaisia ja tiimejä liikkumaan Valion eri toimipaikkojen välisiä kilometrimääriä. Viikarin mukaan tärkeää onkin kokeilla rohkeasti erilaisia mielen hyvinvoinnin toimenpiteitä ja kerätä sitten palautetta hyväksi havaituista käytännöistä, jotta teemaviikkoja voidaan kehittää entistä paremmiksi.