Elätkö ruuhkavuosia? Tuntuuko, että aika ei riitä mihinkään? Tässä muutama vinkki ruuhkavuosista selviämiseen – ja nauttimiseen.

Päivät täyttyvät työstä ja muista velvollisuuksista: pitää hakea lapset harrastuksista, pestä pyykit, laittaa ruokaa ja hoitaa rästiin jääneet kotityöt. Pikkulapsiarjessa riittää tekemistä, mutta arki voi ruuhkautua myös esimerkiksi haastavan työn tai omien vanhempien ikääntymisen myötä.

– Ruuhkavuosiin liitetään usein riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteet. Muiden elämä voi näyttäytyä sujuvana ja helpompana kuin onkaan, ja moni asettaa näiden mielikuvien pohjalta itselleen epärealistisia tavoitteita, työterveyspsykologi Heini Björn-Rantala Terveystalosta sanoo.

Kun elämässä on meneillään yhtä ja toista, palautumiselle ei aina jää riittävästi aikaa. Väsymys onkin normaalia kiireisessä arjessa. Heini Björn-Rantala muistuttaa, etteivät ruuhkavuodet ole silti ainoastaan kuormittava taakka, vaan myös antoisaa aikaa.

Käännä kiireisen pikkulapsiarjen haasteet voitoksesi näin:

1. Arki on valintoja

Moni ajattelee, että asiat on pakko tehdä, vaikka sen taustalla olisikin valinta. Onko lapset todella pakko viedä neljä kertaa viikossa harrastamaan tai koko koti siivota joka lauantai? Esimerkiksi ruoanlaiton, siivouksen ja lasten harrastusten kohdalla kannattaa miettiä, mikä saa valitsemaan tietyt toimintatavat vuodesta toiseen. Välillä kannattaa pohtia vakasvasti voisiko valita toisin: voisivatko lapset harrastaa vähemmän tai voisiko siivouspäivän pitää joustavammin? On hyvä pysähtyä miettimään, mikä omassa elämässä on tärkeää, ja tehdä valintoja sen mukaan. Arki rasittaa vähemmän, kun tuntee, että siihen voi itse vaikuttaa.

2. Hyväksy, että kaikkea ei voi ehtiä

Aikaa on rajallisesti, eikä se ruuhkaisessa elämäntilanteessa riitä kaikkeen. Mieti, mihin tällä hetkellä oikeasti kannattaa käyttää aikaa. Riittävä lepo on jaksamisen kannalta tärkeää, ja tasapainon löytäminen tekemisen ja levon välillä voi usein tarkoittaa sitä, että tietyistä asioista joutuu ainakin hetkellisesti luopumaan. Usein aikuiset tinkivät omista harrastuksistaan, mutta kannattaa miettiä, voisiko joitain velvoitteita, kuten järjestötoimintaa tai lasten harrastusten huoltojoukoissa toimimista vähentää – ja siten lisätä omaa, itsestähuolehtimisen aikaa.

3. Myös perheen kanssa voi myös palautua

Velvoitteiden rinnalla on tärkeää olla mukavaa tekemistä, tapahtui se sitten itsekseen, ystävien tai perheen parissa. Kannattaa miettiä, miten perheen yhteisistä hetkistä voisi saada enemmän irti. Ruokaa on laitettava joka tapauksessa – joten voisivatko lapset osallistua ruoanlaittoon jotenkin? Pieniä, arkisia hetkiä on hyvä tarkastella pohtien,  voitaisiinko jotain tehdä toisin, jotta arki olisi mukavampaa. Itsensä haastaminen ja rutiinien rikkominen voi tuoda lisää voimavaroja ja helpottaa jaksamista.

4. Yksin ei tarvitse pärjätä

Kuvitelma siitä, että on sinniteltävä yksin, istuu edelleen meissä tiukasti. Ruuhkavuosien pyörteissä on kuitenkin tärkeää pyytää apua. Esimerkiksi univaikeudet, stressin tunne ja levoton olo kielivät siitä, että elämässä on liian paljon meneillään. Kehoa ja mieltä kannattaa kuunnella, ja pysähtyä ajoissa.

 

 

Asiantuntijana: työterveyspsykologi Heini Björn-Rantala, Terveystalo.