Työhyvinvointi

Kohtuullinen tunnollisuus riittää hyvin

Nainen tekee tunnollisesti töitä.
25.2.2021 klo 10:18

Tunnollinen ihminen on työyhteisön aikaansaava luottopelaaja, ellei hän jää rutiineihinsa liiaksi. Etenkin stressaavina aikoina tunnollisen on tärkeää tunnistaa, mihin hänen kannattaa käyttää aikaansa.

Tunnollinen ihminen rakastaa listoja, aikataulutusta ja työtehtävien suunnittelua. Hänellä on myös kyky tarttua toimeen, sillä asioiden aikaansaaminen on hänelle tärkeää. Tiimityössä hän on yleensä se, joka kehottaa muita keskittymään, kun he eksyvät aiheesta.

Henkilöarviontiin erikoistuneen Psyconin tutkimusjohtaja Mikael Nederströmin mukaan tunnollisuus on pitkään ollut haluttu luonteenpiirre rekrytoinneissa, sillä se yhdistetään usein täsmällisyyteen ja sinnikkyyteen.

– Tunnollisuuden tarpeellisuus riippuu paljolti työtehtävästä. Esimerkiksi hektisessä myyntityössä on enemmän tilaa impulssiivisuudelle kun esimerkiksi apurahatutkijalla, jonka on yksin vastattava työnsä lukuisista pienistä yksityiskohdista.

Nederströmin mukaan ihmisen persoonallisuuden piirteet ovat pitkälle synnynnäisiä ja siten pohjimmiltaan muuttumattomia. Tunnollisuus persoonallisuudenpiirteenä on siten eri asia kuin siihen liittyvä käyttäytyminen.

Käyttäytymistä voi muuttaa helpommin, persoonallisuutta ei niinkään.

– Heikosti tunnollisen ihmisen voi saada toimimaan tunnollisesti, mutta kysymys kuuluu, kauanko hän jaksaa toimintaa, joka on hänen temperamenttinsa vastaista. En itse ole erityisen tunnollinen ja siksi minun on helppo muistaa kiinnostavat jutut ja unohtaa ikävämmät. Tästä syystä merkkaan rutiinitehtävät tarkasti kalenteriin ja hoidan ne usein ensimmäisenä alta pois.

Tunnollinen voi jumiutua kaavoihinsa

Vaikka tunnollisuus nähdään pääsääntöisesti positiivisena ominaisuutena, voidaan siihen yhdistää myös toimintaa ja ajattelua rajoittavia ominaisuuksia, kuten kaavamaisuutta ja ylenmääräistä perfektionismia. Todella tunnollisen ihmisen voi olla vaikea heittäytyä tai kokeilla uutta, koska hän ajattelee asioiden onnistuvansa varmimmin tutuilla konsteilla.

Perfektionismi saattaa pyrkiä pinnalle erityisesti stressaavissa tilanteissa, sillä paineen kasvaessa persoonallisuudenpiirteet usein vahvistuvat.

– Stressaavat tilanteet voivat tuoda ihmisissä esille uusia piirteitä ja korostaa persoonallisuuden ääripiirteitä, jolloin neuroottisesta ihmisestä tulee entistä neuroottisempi ja tunnollisesta tunnollisempi. Tällöin tunnollisuus muuttuu usein häiritseväksi pikkutarkkuudeksi. Jos mennään ihan ääripäähän, ihminen ei yleensä tunnista omaa toimintaansa, vaikka se aiheuttaisikin hänelle ongelmia.

Esimerkiksi esimiehellä tunnollisuuden ylikorostuminen voi näyttäytyä ärsyttävänä mikromanageerauksena ja työntekijä taas saattaa jumiutua vähemmän merkityksellisiin yksityiskohtiin.

Haitallista tunnollisuutta on, jos ihminen rutiinien huolellisen hoitamisen sijaan rakastuu niihin ja käyttää suunnattomasti aikaa yksityiskohtien kanssa näpertelyyn.

Tunnollisuus voi suojata uupumiselta

Miten sitten tunnistaa, mitkä asiat vaativat todellista paneutumista, ja milloin vähempikin riittäisi?

Nederströmin mukaan työtehtävien tärkeyttä voi arvioida esimerkiksi sillä, kuinka merkittävä hoidettava tehtävä tai päätös on organisaationi tai oman urani kannalta ja kuinka monen ihmisen toimintaan sillä on merkitystä. Mitä vähäisempi merkitys on, sitä nopeammin asia kannattaa hoitaa alta pois ja siirtyä seuraavaan.

Sanotaan, että tekemätön työ kuormittaa mieltä aina eniten.

Kulunut vuosi on tuonut monissa ihmisissä esiin täysin uusia piirteitä. Kun paine kasvaa, on hyödyllistä miettiä, millaiset asiat vähentävät kuormitusta ja tukevat palautumista.

Nederström uskoo, että tunnollisuus voi myös suojella loppuunpalamiselta, etenkin jos se yhdistyy optimistiseen elämänkatsomukseen.

– Optimismiin yhdistettynä tunnollisuuteen liittyy vahva pystyvyyden ja hallinnan tunne, joka saattaa suojata ihmistä uupumiselta, etenkin jos hän kiinnittää huomiota muihin elämäntapoihinsa.