Vinkit poikkeusarjen sietämiseen

Poikkeustilanne koettelee nyt koko Suomea. Miten selvitä poikkeuksellisesta tilanteesta kunnialla? Lue vinkit tästä.

Kotikaranteeni koettelee nyt meitä kaikkia. Kun koko perhe on yhtäkkiä jumissa neljän seinän sisällä, ei yhteentörmäyksiltäkään vältytä. Selkeät poikkeusarjen pelisäännöt ja armollisuus itseä sekä muita kohtaan auttaa.

Uudenlainen "arki" vaatii kodeissa nyt monenlaista joustavuutta. Useissa kodeissa tehdään etätöitä kylki kyljessä ja samalla paimennetaan taaperoita ja valvotaan koululaisten etäopiskelua. Tilanne on kaikille uusi ja pinnan kiristyminen ei ole epätavallista.

Epävarmuutta lisää se, että kukaan ei vielä tiedä kauanko poikkeusarki tulee kestämään, mikä lisää stressiä ja jatkuvaa valppaana oloa.

– On hyvin luonnollista, että epävarma tilanne herättää ahdistusta ja hätää. Ne ovat normaaleita reaktioita epänormaaliin tilanteeseen, psykologi Lotta Heiskanen Terveystalosta sanoo.

Perheitä kuormittaa nyt eniten huoli sairastumisesta ja toimeentulosta. Monet joutuvat pohtimaan, miten tehdä työtään turvallisesti ja huolehtia perheestään sekä muista läheisistään.

–  Nyt jos koskaan on tärkeää olla armollinen ja ymmärtäväinen itseä ja muita kohtaan. Turvallisuuden luominen arkeen – konkreettisesti ja tunnetasolla – on nyt ensisijaisen tärkeää. Se vahvistaa selviytymiskykyä, Heiskanen sanoo.

Anna monenlaisille tunteille tilaa

Neljän seinän sisällä voi välillä hermot olla tiukalla eikä siinä ole mitään pahaa. Lotta Heiskanen peräänkuuluttaakin erityisesti vuorovaikutusta ja asioista keskustelua.

– Ahdistus on tunne joka tarttuu, mutta niin tarttuu myötätuntokin. Myötätuntoinen suhtautuminen luo turvaa ja rauhoittaa mieltä. Jokainen reagoi tilanteeseen omasta lähtökohdastaan: lapset voivat olla aidosti turhautuneita harrastusten peruuntumiseen ja aikuisia voi ahdistaa, kun toimeentulo on uhattuna tai ei pysty keskittymään työhön. Tunteet eivät ole haitallisia tai vaarallisia. Erilaisille tunteille pitää antaa tilaa ja niihin kannattaa suhtautua hyväksyvästi. Tässä on kuitenkin olennaista, että ei pura tunteitaan hallitsemattomasti, Heiskanen sanoo.

Jokainen voi pyrkiä omalla toiminnallaan estämään konfliktien syntymisen. Joskus ristiriitoja on mahdotonta välttää, ja silloin kannattaa lähteä vaikka kävelylle hengähtämään.

Jos riitatilanteita syntyy, on tärkeää pyrkiä rauhoittamaan tilanne ja uskaltaa pyytää ja antaa anteeksi. 

6 x psykologin vinkit poikkeustilanteeseen:

1. Löysää omia kriteerejäsi. Kun kotona tehdään samaan aikaan etätöitä, opiskellaan ja leikitetään taaperoa, ei kannata ahdistua lavuaarissa lojuvista astioista tai lattian peittävästä lelumerestä. Ruokaa on laitettava ja työt ja opiskelut hoidettava, mutta älä ota stressiä mistään muusta.

2. Unohda täydellisyyden tavoittelu. Täydellisyyden tavoittelussa tekee helposti hallaa itselleen ja muille. Älä yritä väkisin mahduttaa kaikkia normaaliarjen askareita poikkeusoloihin. Voisitko nyt  joustaa joistakin rutiineista, kuten sänkyjen petaamisesta tai tavoitteellisesta treenaamisesta?Tärkeintä on puhua avoimesti ja varmistaa, että kaikilla on kotona hyvä olla. Kiireettömät hetket ovat tärkeitä kaikkien palautumisen kannalta: yhteinen aika ja aito läsnäolo viestivät siitä, että kyllä tästä selvitään - yhdessä.

3. Luo päivärytmi ja optimoi. Lapset voivat reagoida rutiinien muutoksiin taantumalla tai levottomuudella. Lapsen huono käytös voi olla tapa kommunikoida uuden tilanteen herättämää turvattomuutta. Poikkeusarkeen kannattaakin luoda rutiineja ja jonkinlainen päiväjärjestys, vaikka samalla asioihin kannattaakin suhtautua nyt tavallista joustavammin. Suunnittele kauppareissut huolellisesti ja tee ruokaa kerralla suurempi määrä. Varaa päiviin myös aikaa happihyppelylle ulkona, se virkistää!
    
4. Anna lapselle aikaa. Lapselle annettu huomio rauhoittaa koko perheen kotona olemista. Tarvittaessa lapset hakevat huomiota kielteisillä tavoilla, mikä voi tehdä vanhemman etätyöstä rauhatonta. Pyri huomaamaan hyvä: kiitä ja kehu. 
    
5. Anna tukea. Arki rullaa poikkeusoloissakin, kun jokainen hoitaa oman osuutensa. Keskustelkaa, miten kotityöt jaetaan, niin ne eivät jää yhden ihmisen harteille. Ruoanlaittoon voi valjastaa koko perheen ja pienetkin lapset osaavat siivota omat lelunsa päivän päätteeksi paikoilleen. 
    
6. Pidä huolta omasta jaksamisestasi. Itsestä huolehtiminen ei ole itsekkyyttä, vaan siten varmistat, että jaksat pitää toisista huolta ja huolehtia arjen velvoitteista. Pyri viranomaisohjeiden puitteissa pitämään kiinni asioista, jotka tavallisestikin tukevat jaksamistasi. Ahdistuksen ja pahan olon kanssa ei kuitenkaan kannata jäädä yksin. Jos ahdistus kasvaa liian suureksi, myös ulkopuolista apua on saatavilla. 

 

Asiantuntijana: Psykologi Lotta Heiskanen, Terveystalo.