Työhyvinvointi

Miten perheessä kannattaa puhua koronaviruksesta?

16.3.2020 klo 13:20

Terveystalon johtavan psykologin Tuija Turusen mukaan lapset voivat ahdistua koronavirustilanteesta aivan yhtä paljon aikuisetkin. Tärkeintä on puhua koronaviruksesta avoimesti ja lapsen ikätasoon sopivasti.

Nopeasti muuttuva koronavirustilanne koskettaa laajasti ja vaikuttaa kaikkien suomalaisten elämään. Myös lasten arki muuttuu, mikä herättää kysymyksiä ja huolta.

Epävarmuus siitä, miten tilanne kehittyy ja kauanko poikkeustilanne kestää, mietityttää sekä aikuisia että varsinkin koulu-ikäisiä lapsia ja esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin tai pääsykokeisiin valmistautuvia nuoria.

Aikuisten tärkein tehtävä onkin nyt varmistaa, ettei lapsi tai nuori jää huoltensa ja ajatustensa kanssa yksin.

– Vanhemman tai muun läheisen aikuisen suurin vastuu on pysyä lapselle turvallisena ja läsnäolevana. On tärkeää kuulla lapsen epäsuoratkin kysymykset ja selittää tilannetta lapsen ikä- ja kehitystasolle sopivasti, vähättelemättä tai liioittelematta. Pienet lapset esimerkiksi ymmärtävät asiat hyvin kirjaimellisesti ja konkreettisesti, Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen sanoo.

Miettikää yhdessä mihin voi vaikuttaa

Koska epävarmuus koronaviruksen kestosta ja leviämistilanteesta ovat nyt arkipäivää, yksittäisen ihmisen käytössä olevat keinot saattavat tuntua vähäisiltä. Yhdessä voi kuitenkin miettiä, mitä kukin voi itse tehdä ja mihin asioihin voi omilla toimillaan vaikuttaa.

– Voi esimerkiksi selittää, että koska nyt on tällainen tauti, on tosi tärkeää, että pesemme käsiä ja yskimme oikein. Lapselta voi kysyä, mitä koulussa on kerrottu ja päiväkoti-ikäistä voi pyytää vaikkapa näyttämään, miten päiväkodissa on opetettu pesemään käsiä. Oppisiko äiti tai isäkin pesemään käsiä niin kauan, kuin aakkoslaulu kestää?  

Asiasta voi puhua kaikenikäisille lapsille, kunhan viesti vain on muokattu ikätasoon sopivaksi.

– Lasten parasta tukemista on se, että vanhemmat ovat tietoisia omasta voinnistaan ja siitä, millaisia viestejä oma keho, syli ja katse lähettävät. Niitä peilaten lapsi tulkitsee, onko turvallista. Vanhemman ahdistus voi vaikuttaa lapseen, vaikkei tällä vielä sanoja olisikaan. Siksi on niin tärkeää, että vanhemmat pitävät huolta itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan sekä löytävät keinoja oman olonsa helpottamiseen.

Paras lääke on tavallinen arki

Vaikka koronatilanne koskettaakin nyt läheltä, tavallisten arkiaskareiden jatkaminen on tärkeää. Lasten pitää saada olla iloisia ja leikkiä, vaikka aikuinen itse tuntisikin olonsa huolestuneeksi. 

– Mitä normaalimpana oma arki voi jatkua, sen parempi. Leivotaan pullaa, pelataan pelejä, katsotaan televisiota ja luetaan yhdessä. Tehdään niitä tavallisia asioita, jotka luovat turvaa ja jatkuvuutta. Kun liikkumisen rajoitukset lisääntyvät, lisääntyy myös perheen yhteinen aika. On tärkeää, että perheessä on tilaa monenlaisille tunteille. Myös sille, että lasta tai teiniä voi aidosti suututtaa, kun vaikkapa harrastukset peruuntuvat. Ymmärretään, että neljän seinän sisällä voi välillä olla hermot tiukalla itse kullakin, eikä siinä ole mitään pahaa.

Kun koronauutisointi käy kuumana ja omaa tiedonjanoa voi olla vaikea pitää kurissa, ruutuajan rajoittaminen itsellä ja erityisesti lapsilla on ensiarvoisen tärkeä keino hillitä huolta.

– Lapsia tulee suojella jatkuvalta uutisoinnilta. Lapset tietävät enemmän kuin luulemme, mutta mediakriittisyys ei ole samalla tasolla kuin aikuisilla. Tässä on hyvä tilaisuus opettaa myös sitä. Jos lapsi on sen ikäinen, että käyttää itsenäisesti nettiä, aikuisen tulee olla tietoinen siitä, mitä hän siellä lukee ja tekee. Median seuraaminen on koukuttavaa, mutta se myös ylläpitää kehon valmiustilaa, joten vanhemman on hyvä säädellä myös omaa tarvetta seurata uutisointia.

Ahdistus voi ilmetä monin tavoin

Korona-ahdistus voi ilmetä esimerkiksi nukkumisvaikeuksina tai ärtyisyytenä. Muutoksia omassa ja lapsen käytöksessä kannattaakin tarkkailla ja asiaan on syytä puuttua matalalla kynnyksellä.

– Kannattaa rohkeasti kysyä, mitä lapsi miettii ja olla valmiina vastaamaan mahdollisesti vakaviinkin kysymyksiin: voiko lapsi itse tai hänen vanhempansa sairastua tai voiko lapsen isovanhempi kuolla? Tärkeintä on, että tarjoaa lapselle mahdollisuuksia keskustella mieltä painavasta asiasta, eikä jätä tätä yksin ajatustensa kanssa.

 

Lähde ja asiantuntija: Terveystalo