Kaikki rekrytointiprosessit eivät välttämättä pääty työpaikan saamiseen, mutta niistä voi silti jäädä hyvä mieli.

Lukijat kertoivat  parhaimmista työnhakukokemuksistaan kuukauden kilpailussamme

Hyvä mieli ja kehittävä palaute jäävät mieleen onnistuneesta työhaastattelusta. Kun työhaastattelija huomioi työnhakijan, tulee sellainen tunne, että ”täällä voisin olla töissä”.

Myös työnantajamielikuva on asia, joka on oivallettu monessa yrityksessä. Vaikka työhaastattelu ei toisikaan hakijalle työpaikkaa, tilanne on oiva mahdollisuus antaa hyvä ensivaikutelma yrityksestä. Työnhakijoita voi myös huomioida rekrytointiprosessin lopussa esimerkiksi lukijan kokemalla tavalla:

”Joitakin vuosia sitten lähetin hakemuksen Pandan makeistehtaalle Jyväskylän Vaajakoskella avoinna olleeseen tuotepäällikön tehtävään. Sillä kertaa ei tärpännyt, mutta sain postitse kauniin kiitoskirjeen sekä suklaakonvehtirasian, jonka kannessa luki "Elämä on kuin suklaarasia".”

Kun haastattelija on aidosti kiinnostunut hakijasta; esittelee yrityksen tiloja ja valottaa myös tulevaisuutta, työnhakijalle jää yrityksestä hyvä muistijälki - ja usko itseen sekä omiin mahdollisuuksiin kasvaa.

Arvomaailma ja hassuja kysymyksiä

Saman arvopohjan jakaminen yhdistää. Kun työnhakijan ja rekrytoinnista vastaavan henkilön arvot kohtaavat ja ovat linjassa yrityksen arvojen kanssa, valinta on jo hyvin lähellä.

1990-luvulta monelle työnhakijalle on jäänyt mieleen, kun työhaastattelussa kysyttiin harrastuksista ja vapaa-ajanviettotavoista. Nykyään arvostetaan aktiivisuutta, mutta keskitytään enemmän ammatilliseen osaamiseen.

Monilla yrityksillä on käytössään oma rekrytointiprosessi. Ensimmäinen rekrytointimallin mukainen toimenpide on usein persoonallisuustesti eli ns. tyyppitesti, jonka avulla hahmotetaan onko henkilö esimerkiksi tarpeeksi analyyttinen ja miten hän toimii haastavissa tilanteissa.

Vaikka tällaiset testaukset voivat olla vaativia ja stressaavia, niistä voi myös oppia. Useat työnhakijat ovat kokeneet, että vaikka he eivät tulleet valituksi, he saivat testauksen pohjalta varmuutta hakea seuraavalla kerralla astetta vaativampaa työtehtävää.

Mokat inhimillisiä

Työhaastattelutilanteessa saattaa sattua kaikenlaisia mokia. Moka ei ole maailmanloppu, sillä niin hakija kuin rekrytoijakin ovat inhimillisiä henkilöitä.

Kiroilu ei ole suotavaa missään työpaikassa, mutta joskus saattaa lipsahtaa. Lukija kertoo: ”Olin työhaastattelussa ja tunsin oloni niin rennoksi, että intouduin kiroilemaan keskustelun lomassa. Vähän nolotti kun siitä mainittiin myöhemmin minulle. Niin joo, siis myöhemmin kahvitauolla, sillä sain sen paikan.”

Parhaat työnhakukokemukset voivat tulla tilanteissa joita vähiten odottaa. Ryhmähaastattelu saattaa ensin ärsyttää ja pelottaakin, mutta siitä voi oppia paljon. Ja vaikka ei tulisikaan valituksi, niin aina kannattaa pyytää palautetta haastattelun jälkeen, että voi kehittyä seuraavaa haastattelua ajatellen. Ryhmähaastattelussakin on parhaimmillaan arvostava ilmapiiri. Kaikkien haastattelussa mukana olevien kokemusta ja osaamista tulee arvostaa ja kunnioittaa.

Monet työnhakijat ovat saaneet soiton työnantajalta myöhemmin, vaikka eivät ole tulleet valituksi työhaastattelun kautta työtehtävään. Yritysten tilanteet muuttuvat ja potentiaalisten henkilöiden yhteystietoja säilytetään myöhempää tarvetta varten.

Järkeviä kysymyksiä, tehokas ajankäyttö

Hakijat arvostavat, kun työhaastattelussa esitetään järkeviä, olennaisia kysymyksiä ja että haastattelu kestää sovitun ajan. Miellyttävä ilmapiiri ja molemminpuolinen sekä avoin keskustelu edistävät luottamuksen syntymistä.

Rehellisyys puolin ja toisin on onnistuneen haastattelutilanteen kulmakivi. Hakijalle on tärkeää, että hän saa esittää omia kysymyksiä haastattelutilanteen lopuksi. Viestinnän sävy on yhtä tärkeä kuin koko haastattelukokemus. Organisaatiosta jää näin ollen hyvä kuva.

Sellainen työnantaja koetaan täysin poikkeuksellisena, joka soittaa kuten oli sovittu ja kertoo ettei henkilö ole tullut valituksi, mutta kehuu samalla hakijan ammattitaitoa, antaen oman palautteensa siitä, miten hakija voisi vielä parantaa toimintaansa haastattelutilanteessa. Tällainen paneutuminen ja kiinnostus jää mieleen, toisin kuin sähköpostilla lähetetty tusinavastaus.

Kehittäviä ideoita

Paras työnhakukokemus voi olla eteenpäin vievä, vaikka työtä ei saisikaan.

”Haastattelussa rekrytoija ehdotti minulle omaa osaamistani syventäviä opintoja. Haastattelun jälkeen hän lähetti vielä minulle sähköpostia, johon oli koonnut tietoa ylemmän ammattikorkean opintolinjoista ja eritteli niiden osalta vielä sen, kuinka jokainen vaikuttaisi omiin tulevaisuuden ammatteihini.”

Myös harrastusympyröistä voi poikia työpaikkoja. Verkostoituminen – läpi erilaisten alojen – on tärkeää.

Joskus haastattelua ei edes tarvita, vaan työnantaja menee suoraan asiaan. ”Paikka on sinun” – on legendaarinen huudahdus, jonka jokainen toivoisi kuulevansa.

 

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.