Oletko introvertti vai ekstrovertti? Todennäköisesti vähän molempia – ja lisäksi paljon, paljon muuta

Työpaikalla persoonista ja persoonallisuuksista puhuttaessa päädytään herkästi yksipuolisiin päätelmiin siitä, että joku työkavereista on introvertti ja toinen ekstrovertti. Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa toppuuttelee yksipuolistavaa keskustelua introverteistä ja ekstroverteistä.

Oletko introvertti vai ekstrovertti? Todennäköisesti vähän molempia

Aivan ensiksi Terveystalon organisaatiopsykologi, tutkija ja tietokirjailija Jaakko Sahimaa huomauttaa, että useimmat ihmiset asettuvat introvertti–ekstrovertti-janan keskipaikkeille. Vain harva on kovin introvertti tai ekstrovertti.

– Keskimäärin olemme aika keskimääräisiä, sillä persoonallisuuden piirteet jakautuvat väestössä normaalijakauman mukaisesti, hän kiteyttää.

Useimmat ihmiset asettuvat introvertti–ekstrovertti-janan keskipaikkeille.

Sahimaa muistuttaa myös, että sosiaalisuus ei ole ensinkään ainoa seikka, joka ihmistä määrittää.

– Kun halutaan ymmärtää erilaisuutta, pitää ymmärtää, että ihminen koostuu paljon muustakin kuin siitä, kuinka introvertti tai ekstrovertti hän on.

Tarvetta ja taipumusta jaotella itseä ja toisia mustavalkoisesti selittää hänen mukaansa parikin tekijää. Ensinnäkin introverteiksi ja ekstroverteiksi kategorisointi nopeuttaa ajattelua.

– Stereotypisointi ja lokerointi auttavat meitä hahmottamaan ja ymmärtämään maailmaa helpommin, hän kertoo. Lisäksi lokerointi juontaa tietyistä nyt jo vanhentuneista introvertti–ekstrovertti-jaottelua tuottaneista väri- ja kirjainyhdistelmätesteistä.

– Näiden testien taustalla ei kuitenkaan ole kovinkaan validia tieteellistä tutkimusta.

Sahimaan mukaan osuvamman kuvan persoonallisuudesta voi saada viiden suuren persoonallisuuden piirteen (Big Five) kautta. Ekstroversio on piirteistä vain yksi – muita ovat avoimuus, tunnollisuus, sovinnollisuus ja neuroottisuus. Piirteiden toteutumista itsessä voi kartoittaa maksuttomalla viihdekäyttöön tarkoitetulla Big Five -nettitestillä.

– Big Five -testitulosten vertaileminen työporukalla voi olla avartavampaa kuin kapea introvertti–ekstrovertti-jaottelu – toki tässä kannattaa hyödyntää työpsykologien apua.

Lue myös: Kuusi supervoimaa – Nämä ovat introverttien vahvuudet työntekijöinä

Persoonallisuuden piirteet eivät määritä osaamista

Työporukassa saatetaan paitsi määritellä itseä ja muita oletettujen persoonallisuuden piirteiden perusteella myös jakaa työtehtäviä sen perusteella, kuinka introverttinä tai ekstroverttinä työntekijää pidetään. Äänekäs ekstrovertti laitetaan hoitamaan myyntipalaverit tai esiintymiset ja hyvänä kuuntelijana pidetty introvertti laatimaan palaverimuistiot tai tekemään muita hiljaisia töitä.

Jaakko Sahimaa muistuttaa, että taidot ja persoonallisuuden piirteet ovat täysin eri asioita.

– Introvertti voi olla hyvin taitava esiintyjä tai ekstrovertti sosiaalisesti taitamaton, hän konkretisoi. Työtehtäviä ei siis pitäisi jakaa sen perusteella, kuinka introvertti tai ekstrovertti kukin on vaan ennen kaikkea osaamisen perusteella – toki myös persoonallisuus ja motivaatio huomioiden.

Lue myös: Myötätuntotutkija Miia Paakkanen: ”Työelämä ei ole otollinen empaattiselle käyttäytymiselle”

Introvertti ja ekstrovertti palautuvat eri tavalla

Osaamisen ja työtaitojen sijaan introvertti ja ekstrovertti eroavat toisistaan ennen kaikkea tavassaan palautua.

– Ekstrovertti viihtyy ja latautuu sosiaalisissa tilanteissa, menossa ja metelissä, introvertti tarvitsee latautuakseen rauhaa ja hiljaisuutta. Esimerkiksi työpaikan virkistyspäivä voi siksi olla toiselle palauttava, mutta toiselle kuormittava.

Sahimaan mukaan olennaista sekä palautumisen että työtehon näkökulmasta on, että jokainen työntekijä saa työskennellä itselle sopivassa ympäristössä.

– Tutkimuksissa puhutaan persoonallisuuden ja työtehtävien sekä persoonallisuuden ja työympäristön välisestä yhteensopivuudesta. Introvertti työntekijä kaipaa ehkä enemmän hiljaisia työtiloja ja ekstrovertti paikkoja, joissa voi keskustella työskentelyn lomassa.

Introvertti työntekijä kaipaa ehkä enemmän hiljaisia työtiloja ja ekstrovertti paikkoja, joissa voi keskustella työskentelyn lomassa.

Erilaisuutta voidaan työpaikoilla huomioida myös sopimalla hybridityön käytänteistä.

– Kuinka paljon läsnäoloa velvoitetaan? Voisiko esimerkiksi saada tehdä enemmän etätyötä, jos se tuottaa parempaa tulosta? Sahimaa konkretisoi.

Samalla hän huomauttaa, että yhteisön toiminta vaatii aina kompromisseja ja vastaan tulemista riippumatta siitä, mihin kohtaan introvertti–ekstrovertti-janaa työntekijä asettuu.

– Se on ammatillista käyttäytymistä, että osaa sovittaa omaa toimintaansa niin, että se tukee yhteiseen hyvään pääsemistä.

Lue myös: Mitkä ovat ADHD-piirteisten supervoimat?

Introvertti ja ekstrovertti ovat erilaisia tempoltaan

Työyhteisössä hankaluuksia voi aiheuttaa se, että introvertti ja ekstrovertti ovat tahdiltaan erilaisia. Erot tulevat näkyviksi esimerkiksi palavereissa.

– Nopean ekstrovertin pitäisi pystyä hidastamaan tempoaan, jotta myös porukan introvertimmat ehtivät prosessoida sanottavaansa ja tuoda ajatuksensa esiin. Eikä kyse taaskaan ole vain ekstroverteistä ja introverteistä vaan ylipäänsä erilaisista ajattelun ja prosessoinnin tavoista, Sahimaa muistuttaa.

Työpalavereissa vastuun puheenvuorojen jakamisesta pitäisi tietenkin olla esihenkilöllä, mutta jos nopeatempoinen esihenkilö ei huomaa hidastaa tempoaan, Sahimaa kannustaa työkavereita raivaamaan rohkeasti tilaa hiljaisempien ajatuksille.

– Muuten riskinä on yksimielisyysharha, jossa ihmiset olettavat kaikkien muiden olevan samaa mieltä asioista ja vain nyökyttelevät mukana ehtimättä miettiä, mitä oikeastaan ajattelevat asiasta. Lisäksi toistuvasti sivuutetuksi tuleminen palavereissa voi jäädä kaihertamaan.

Sahimaa peräänkuuluttaakin työpaikoille lisää ymmärrystä siitä, että ihmiset ovat eritahtisia.

– Palaverikäytänteiden opettelu on tekninen taito, jota jokainen voi opetella, mutta se vaatii myös ihmisten erilaisuuden ymmärtämistä ja arvostamista.

Lue myös psykologi, psykoterapeutti Mikael Saarisen haastattelu: Hankala pomo ja huonoa johtamista?

Persoonallisuus ei ole ainoa käyttäytymistä määrittävä tekijä

Jaakko Sahimaa huomauttaa, että persoonallisuuden piirteiden lisäksi moni muukin asia vaikuttaa siihen, miten ihmiset käyttäytyvät töissä.

– Myös osaaminen, arvot, motivaattorit sekä monet tilannekohtaiset tekijät vaikuttavat ihmisten toimintaan. Jos ei tiedä, millaiset tilannesidonnaiset asiat toisen käyttäytymisen taustalla vaikuttavat, tulee helposti väärinymmärryksiä ja väärintulkintoja, hän sanoo.

Myös osaaminen, arvot, motivaattorit sekä monet tilannekohtaiset tekijät vaikuttavat ihmisten toimintaan.

Työkaverien lokeroimisen tai käyttäytymisen ylitulkitsemisen sijaan onkin aina parempi tutustua toiseen, kysyä ja keskustella.

– Ihan ensimmäisenä kannattaa kuitenkin mennä peilin eteen ja tutustua siihen, millainen itse on ihmisenä ja työntekijänä.

 

Lue myös: 10+1 keinoa huomioida neurodiversiteetti työpaikalla