Työhyvinvointi

Oletko aamu- vai iltavirkku? – Rytmitä työpäivä sisäisen kellosi mukaan

Oletko aamu- vai iltavirkku?
22.4.2021 klo 10:17

Aamuvirkku varaa palaverin kahdeksaksi, iltavirkku ehdottaa tiimityötä alkavaksi kolmelta iltapäivällä. Väsyneenä kummankaan hommista ei tule mitään, joten mikä neuvoksi? Tässä muutama niksi, joiden avulla suunnittelet työskentelyä omaan rytmiisi sopivaksi.

On ammatteja, joissa töihin tullaan kellontarkasti, ja töitä, joita paiskitaan kolmessa vuorossa. Usein työajat tulevat annettuina eikä niihin ole mahdollista vaikuttaa. Tyypillisesti hommia tehdään kahdeksasta neljään tai yhdeksästä viiteen, vaikkei tämäkään aikataulu ole jokaiselle paras mahdollinen.

Työelämää ja työyhteisön toimintaa raamittavat yhteiset pelisäännöt, mutta niiden puitteissa on yllättävän usein mahdollista tuunata työpäiviään oman näköisiksi.

Käytä liukuvaa työaikaa

Se, että tiimikaverit aloittavat ja lopettavat työpäivän tiettyyn aikaan ei tarkoita, että kaikkien pitäisi elää samassa rytmissä.

Jos työssä on mahdollisuus liukumaan, sitä kannattaa ehdottomasti käyttää oman rytmin mukaisesti.

Toisinaan voi olla paikallaan haastaa omat ajatukset siitä, miten arkipäivät pitäisi rakentaa. Onko lapset vietävä hoitoon ja haettava sieltä tiettyyn aikaan vai löytyisikö joko aamusta tai illasta puolen tunnin verran joustoa? Jos liikkuminen jää vähälle, koska sohva kutsuu liian usein työpäivän jälkeen, voisiko ulkoilun tai jumpan ajoittaa liukuman puitteissa aamuun? Entä jos viikon ruokaostokset hoitaisikin arkiaamuna eikä lauantaiaamupäivän ruuhkassa? Voisiko liukumaa hyödyntää ihan vain luovaan laiskotteluun? Jos vain antaisi ajatusten vaeltaa aamukahvia siemaillessa ja ryhtyisi töihin vasta kun on kunnolla herännyt?

Pidä vireystilaa yllä päivän mittaan

Jos etätyötä tehdessä tuntuu hankalalta päästä aamuisin käyntiin, kannattaa harkita kevyttä happihyppelyä kotitalon ympäri. Näin voi jäljitellä työmatkaa ja herätellä samalla kehoa uuteen päivään.

Vireystilasta kannattaa muutenkin pitää huolta tauottamalla työskentelyä, liikkumalla kevyesti sekä syömällä hyvin ja juomalla tarpeeksi vettä. Katso myös nämä vinkkimme etätyöapatian taltuttamiseen.

Hyödynnä tehotunnit ja väsymyksen hetket

Ihmisen vireystila vaihtelee vuorokauden mittaan, ja juuri nämä luontaiset vireystilan vaihtelut on hyvä huomioida töitä suunnitellessa.

Vuorokauden tehokkaimpia tunteja ei kannata haaskata helppojen rutiinihommien tekemiseen. Toisaalta kovaa keskittymistä vaativia tehtäviä ei pidä yrittää tehdä väsyneenä, jolloin päätösten tekeminen ja uuden oppiminen on hankalaa ja keskittyminen heikkoa.

Aamuihmisten kannattaa kalenteroida tarkkuutta vaativat työt työpäivän alkupuolelle siinä missä iltavirkkujen tehokkain työaika ajoittuu myöhempään ajankohtaan, usein vasta iltapäivään. Rutiiniluontoiset tehtävät hoituvat vähemmän pirteänäkin, joten iltavirkkujen kannattaa hoidella niitä aamupuolella ja aamuvirkkujen vastaavasti iltapäivällä.

Iltarytminen saattaa olla äreä aamupalaverissa, mutta kelpo seuraa jo tuntia myöhemmin. Aamuihmisen taas voi olla kannattavaa yrittää hilata ryhmätyön alkamisajankohtaa lähemmäs lounasta kuin iltapäiväkahvia, jotta pystyy antamaan täyden panoksensa.

Töitä kannattaa lisäksi rytmittää niin, että päivissä on sopivasti vaihtelua silpputyön ja laajempien keskittymistä vaativien kokonaisuuksien välillä. Harva pystyy keskittymään yhteen asiaan koko päivää ilman, että väsähtää ja sokeutuu omalle tekemiselleen.

Tunne rytmisi – pidät huolta jaksamisestasi

Oman vuorokausirytmin tunnistaminen auttaa suunnittelemaan työskentelyä niin, että se tukee jaksamista. Kun tunnistaa, miten erilaiset työtehtävät ja työn tekemisen ajankohdat vaikuttavat itseen, osaa järjestellä työpäiviä ja -viikkoja niin, että virtaa tuovat ja sitä vievät työskentelyn muodot rytmittyvät hyvinvointia tukevalla tavalla.

Oman rytmin huomioiminen voikin olla yksi elementti työuupumuksen ennaltaehkäisemisessä.

Tunne myös työkaverien rytmit

Jos työtä tehdään porukalla, tiimikaverien rytmien ja vireystilojen vaihtelujen tunteminen helpottaa kummasti. Kun kaikki tietävät, milloin toinen on pirteimmillään – ja nuutuneimmillaan – töitä on mahdollista suunnitella tämä huomioiden. Kuulostaa ehkä vaivalloiselta, mutta voi tuoda aivan uudenlaista tehoa työpäiviin ja myös parantaa sekä yhteistyön laatua että yhteishenkeä.

Erityisesti iltarytmisyyteen liittyy edelleen stigmaa. Iltaihmisiltä vaaditaankin hieman kehtaamista ja esihenkilöiltä erilaisten vuorokausirytmien vaikutusten ymmärtämistä, jotta palavereja voidaan ajoittaa paremmin kaikille sopiviin kellonaikoihin.

Kun tiimikaverien rytmit ovat tiedossa, aamuihmiset voivat hoitaa tiimityötä vaativia hommia keskenään aamutuimaan. Iltavirkut voivat tehdä yhteistyötä ja pitää palavereja iltapäivällä, kun aamuvirkut jo haukottelevat kotiinlähdön merkiksi.

Ajoita tiimityöskentely keskelle päivää

Monet tuntevat väsymystä lounaan syötyään tai iltapäivällä. Jos päivätorkkujen mahdollisuutta ei ole, lounasajan ja kahvitauon tietämille voi olla fiksua järjestää tekemistä, josta saa virtaa. Sähköpostin kirjoittamisen sijaan voi olla hyvä idea soittaa kollegalle ja ammentaa energiaa puhelusta.

Lounaan jälkeen ainakin ryhmätyöskentely sujuu mukavammin, sillä silloin kenenkään vatsa ei kurni. Juuri keskipäivä ja alkuiltapäivä ovatkin aikoja, jolloin aamu- ja iltauniset ovat kenties kaikkein parhaiten synkassa keskenään.