Hyvää äitienpäivää – ja parempaa työelämää
Äitienpäivänä yritysten somekanavat täyttyvät kukkien kuvista ja hyvän äitienpäivän toivotuksista, mutta naiselle työelämä on paljon muutakin kuin juhlaa. MiBin toiminnanjohtaja Annica Moore kertoo, millaista syrjintää hedelmällisessä iässä olevat naiset kokevat suomalaisessa työelämässä.
Urasuuntautuneiden äitien Mothers in Business -verkoston toiminnanjohtaja Annica Moore tietää, että nuoria naisia syrjitään työsuhteen kaikissa vaiheissa. Syrjintä koskettaa naisia laajalla skaalalla: niin äitejä ja äideiksi haluavia kuin niitä, jotka eivät halua tai voi saada lapsia. Moore muistuttaakin äitienpäivän alla, että hedelmällisessä iässä olevien naisten työelämä on paljon muutakin kuin juhlaa.
Mooren mukaan työnhakijaan saatetaan suhtautua riskirekrytointina yksinomaan iän ja sukupuolen perusteella, joten syrjintä voi alkaa jo ennen rekrytoinnin käynnistämistä.
– Olen todistanut tilannetta, jossa oli päätetty jo etukäteen, että tehtävään ei valita nuorta naista, koska ”nuorilla naisilla on kaikenlaista”, Moore kertoo. Hän on huomannut, että asennoituminen vaikuttaa naisiin esimerkiksi niin, että monet eivät uskalla edes hakea töitä, jos ovat raskaana.
Olen todistanut tilannetta, jossa oli päätetty jo etukäteen, että tehtävään ei valita nuorta naista, koska ”nuorilla naisilla on kaikenlaista”
Sukupuoleen ja ikään liittyvää syrjintää ilmenee Mooren mukaan myös rekrytoinnin seuraavissa vaiheissa.
– Työhaastattelussa saatetaan kysyä perhetilanteesta tai perhehaaveista, vaikka se on laitonta. Työnantajat ovat kuitenkin keksineet monta tapaa udella asiasta.
Lue myös: Mitä työhaastattelussa ei saa kysyä?
Tyypillistä on, että syrjintää ilmenee perhevapaan yhteydessä.
– Varsinkin määräaikaiset tehtävät saatetaan lopettaa perhevapaan alkuun tai kesken perhevapaan, Moore kertoo.
Hän huomauttaa, että työntekijällä on subjektiivinen oikeus palata omiin tehtäviinsä perhevapaan jälkeen, jos tehtävät ovat vielä olemassa.
– Käytännössä ei ole lainkaan itsestään selvää, että perhevapaalta palaava pääsisi takaisin omiin tehtäviinsä. On yleistä, että perhevapaan sijainen vakinaistetaan tai että työtehtävät annetaan jollekulle toiselle työntekijälle.
Työvoimapulaa ei ratkota työvoimaa syrjimällä
Työelämässä ilmenevän syrjinnän vaikutukset ovat kauaskantoisia sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
– Naisten ansiokehitys tyssää kolmenkymmenen ikävuoden kieppeillä, ja vaikka kehitys myöhemmin lähtee taas nousuun, ansiot eivät yllä samalle tasolle ’miesnimisten’ kanssa. Tästä jää lovi myös eläkekertymään.
Moore muistuttaa myös Suomen ikärakenteesta.
– Tuntuu hullulta, että parhaassa työiässä olevia syrjitään. Meillä on työvoimapula, joten on todella lyhytnäköistä syrjiä naisia. Meillä ei ole varaa tähän, koska tarvitsemme kaikki töihin.
Lue myös: Sointu Borg: ”Hyvä nainen -verkostoille olisi tilausta”
Toisten puolesta olettaminen pitäisi lopettaa
Annica Moorea hämmästyttää se, kuinka paljon työelämässä oletetaan asioita toisten puolesta. Hänestä ihmisiltä viedään turhaan mahdollisuuksia tekemällä valintoja pelkkiin stereotypioihin pohjaten.
– Jo rekrytointivaiheessa epäillään ja kysellään, pystyykö äiti hoitamaan vaativia työtehtäviä tai tekemään työtä, jossa täytyy matkustaa. Jos henkilö on itse sitä mieltä, että pystyy hoitamaan työn, kyllä työnantajan on luotettava siihen. On ylimielistä ajatella, että tietäisi toisen asiat häntä itseään paremmin.
Lue myös: Onko anonyymi rekrytointi oikeasti anonyymia?
Samalla Moore kyseenalaistaa myös sitä, pitääkö missään työssä pystyä venymään yli äärirajojen.
– Mielestäni tällaisen kiireen ihannoimisen pitää loppua, ja työelämästä täytyy tulla sellaista, että perhe-elämän ja työnteon voi sovittaa yhteen.
Mielestäni tällaisen kiireen ihannoimisen pitää loppua, ja työelämästä täytyy tulla sellaista, että perhe-elämän ja työnteon voi sovittaa yhteen.
Lue myös: Perheystävällisyys on vastuullisuusteko
Vääryyttä tehdään tietämättömyydenkin vuoksi
Annica Moore huomauttaa, että vaikka työelämässä ilmenee paljon syrjintää, aina vääryyttä ei tehdä tietoisesti ja tahallaan. Hän katsoo, että syrjinnän taustalla on paljolti esihenkilökoulutuksen puutetta.
– Asiantuntijoita ylennetään esihenkilötehtäviin, mutta ei tarjota heille kunnollista koulutusta. Meillä on hygieniapassi ja taksiluvat. Samalla tavalla pitäisi olla esihenkilötyön ajokortti, jotta jokaisella esihenkilönä toimivalla olisi tiedossa perustason asiat juridiikasta.
Lue myös: Miten edistää yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä työpaikalla? Lue 6 vinkkiä!
Apua voi hakea ammattiliitosta
Vastuu syrjimättömyydestä kuuluu esihenkilölle, mutta Moore muistuttaa, että ei ole kiellettyä kollegana puuttua epäkohtiin työkaverin tukena.
– Jos esihenkilö ei itse huomaa toimivansa väärin, asian voi kyllä ottaa puheeksi. Se toki vaatii, että työyhteisössä on psykologista turvallisuutta, jonka turvin kiperiä kysymyksiä on mahdollista nostaa esiin.
Raskauteen ja perhevapaaseen liittyvät kysymykset ovat Mooren mukaan yleisimpiä syitä ottaa yhteyttä tasa-arvovaltuutettuun ja ammattiliittoon. Moore kannustaakin kaikkia hedelmällisessä iässä olevia naisia liittymään ammattiliittoon.
– Liitto pystyy viemään syrjintätapauksia eteenpäin oikeuteen asti, ja korvaukset voivat olla tuntuvia. Asioiden eteenpäin vieminen on tehokas keino kitkeä syrjintää.
Moore kertoo, että raskaussyrjintää tapahtuu erityisesti julkisen sektorin työssä. Tällöin syrjintään liittyvät korvaukset maksetaan yhteisistä verovaroista.
– Julkisella puolella on muutenkin tiukkaa, joten ei kannattaisi turhaan tuhlata rahaa raskaussyrjintään liittyviin korvauksiin – syrjintähän on alun alkaenkin vältettävissä.
Äitienpäivä ei ole pelkkää juhlaa
Äitienpäiväviikonloppuna yritysten somekanavat täyttyvät onnentoivotuksista. Annica Moore toivoo, että postauksissa näkyisi hyvän äitienpäivän toivotusten lisäksi myös se, millä tavalla työpaikka on äitiystävällinen.
– Lisäksi haluan muistuttaa, että naisvaltaisilla aloilla tehdään paljon töitä sunnuntaisin. Monet äidit siis viettävät äitienpäivää työn merkeissä.
