Onko anonyymi rekrytointi oikeasti anonyymia?

Anonyymin rekrytoinnin toivotaan kasvattavan työyhteisöjen monimuotoisuutta ja koko työelämän tasa-arvoa. Moni ei tule ajatelleeksi, että se voi auttaa myös helposti työllistyviä työssäkäyviä etenemään kiinnostavampiin tehtäviin.

Anonyymissä rekrytoinnissa työnantaja saa tietää työnhakijasta vain hänen osaamiseensa ja kokemukseensa liittyviä seikkoja. Piiloon jäävät muun muassa sellaiset ominaisuudet kuin ikä, nimi, sukupuoli ja äidinkieli. 

Hurraa, ei rasismia! Ei uteluita sukupuolesta! Lisää miehiä perinteisille naisten aloille ja naisia perinteisille miesten aloille! Työtä nuorille sekä eläkeikää lähestyville – jopa vanhoille naisille! Paras osaaja saakoon paikan sukulaisten ja hyvien tyyppien sijaan!

Uudenlainen rekrytoinnin muoto alkoi kiinnostaa kun työelämässä havahduttiin toden teolla siihen, että tietyt ryhmät jäävät työnhaussa toistuvasti alakynteen. 

Yksi tällaisista ryhmistä ovat nuoret naiset, jotka ovat kokeneet työelämässä ja työnhaussa syrjintää ”vauvavaarana” ikänsä ja sukupuolensa vuoksi. Vaikeassa asemassa ovat lisäksi monet ulkomaalaistaustaiset hakijat, henkilöt, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi sekä ihmiset, joilla on ulkomaalainen nimi tai romaninimi. 

Anonyymi rekrytointi, jossa hakijan ei tarvitse tuoda esiin ikäänsä, voi tasoittaa myös hyvin nuorten sekä eläkeikää lähestyvien henkilöiden tietä työhön, sillä anonyymissa rekrytoinnissa rekrytoija näkee vain hakijan osaamisen – ja sehän voi olla vahvaa ja ajantasaista ikään katsomatta.

Moni ei tule ajatelleeksi, että anonyymistä rekrytoinnista saattavat hyötyä myös helposti työllistyvät, työssäkäyvät työnhakijat, jotka haluavat hakea uutta työpaikkaa salassa nykyiseltä työnantajaltaan.

Nämä ovat vain muutamia tapauksia, joissa anonyymi rekrytointi voi auttaa työnantajia löytämään parhaat osaajat.

Anonyymi rekrytointi on keino kasvattaa työyhteisön monimuotoisuutta

Anonyymin rekrytoinnin taustalla on toive työyhteisöjen monimuotoisuudesta. Mitä enemmän organisaatioilla on käytössään erilaista näkemystä ja kokemusta, sitä tehokkaammin ne pystyvät innovoimaan uutta ja ratkaisemaan erilaisia eteen tulevia ongelmia.

Työyhteisöjen monimuotoisuuden kasvattaminen mahdollistaa erilaisten ihmisten arkiset kohtaamiset, mikä voi lisätä suvaitsevaisuutta laajemminkin yhteiskunnassamme. 

Helsingin kaupunki ennakkoluuloja purkamassa

Yksi anonyymiä rekrytointia kokeilleista organisaatioista on Helsingin kaupunki. Se pilotoi viime vuoden aikana anonyymiä rekrytointia kahdellatoista eri alalla ja palkkasi anonyymin rekrytoinnin kautta lähes viisikymmentä työntekijää.

Tavoitteena oli antaa kaikille hakijoille tasa-arvoinen ja yhdenvertainen mahdollisuus päästä työhaastatteluun ilman, että rekrytointiin vaikuttaisi mikään työn kannalta epäolennainen asia.

– Sitä, monimuotoistuivatko työyhteisömme, on aikaista arvioida vielä, sillä kaupungin mittakaavassa 48 rekrytointia on pieni määrä, kertoo Helsingin kaupungin HR-asiantuntija Aino Lääkkölä-Pyykönen.

Vaikka tuloksia ei ole mahdollista vielä mitata, Lääkkölä-Pyykönen näkee pilotin tuoneen jo hyötyjä. – Pilottiin osallistuneet esihenkilöt kertoivat, että anonyymi rekrytointi paransi heidän itsetuntemustaan ja osaamistaan rekrytoijina, mikä on iso asia.

Lääkkölä-Pyykönen puhuu tiedostamattomista ennakkoluuloista, joita meillä kaikilla ihmisillä on.

Anonyymi rekrytointi auttaa rekrytoivia esihenkilöitä tekemään omia ennakkoluulojaan näkyväksi itselle. Kun ne ensin tiedostaa ja tunnistaa, voi alkaa tietoisesti toimia yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistäen, hän sanoo. 

Hidasteena HR-järjestelmät

Työterveyslaitoksen toteuttaman Monimuotoisuusbarometrin tulokset kertovat, että anonyymi rekrytointi ei ole vielä kovin yleistä, mutta organisaatioissa on kasvavaa kiinnostusta sitä kohtaan. 

Vaikka tahtoa olisi, hidasteena ovat usein rekrytoinneissa käytettävät tekniset järjestelmät, jotka eivät aina taivu anonyymin rekrytoinnin tarpeisiin. Monessa organisaatiossa tussataan hakijoiden henkilötietoja yli hakupapereista tai ulkoistetaan hakemusten lukeminen ulkoiselle rekrytoinnin ammattilaiselle anonymiteetin turvaamiseksi. 

Helsingin kaupunkikin kokeili nimetöntä rekrytointia ensimmäisen kerran jo 2010-luvun alkupuolella, mutta Lääkkölä-Pyykösen mukaan silloinen rekrytointijärjestelmä ei vielä taipunut kovin hyvin anonyymin rekrytoinnin tarpeisiin. – Nyt meillä on vihdoin sellaiset järjestelmät, jotka aidosti tukevat anonyymia rekrytointia, hän iloitsee.  

Anonyymi rekrytointi ei välttämättä takaa syrjimättömyyttä

Helsingin kaupungin anonyymeissa rekrytoinneissa haku etenee anonyymina työhaastattelukutsujen lähettämiseen saakka. Työnantaja pääsee siis tarkastelemaan hakijan henkilötietoja vasta haastatteluvaiheessa. – Kritiikkinä anonyymia rekrytointia kohtaan on esitetty, siirtyykö syrjintä työhaastatteluvaiheeseen, Lääkkölä-Pyykönen kertoo. 

Hän muistuttaa myös, ettei mikään järjestelmä ole aukoton. – Ei niin kauan kuin siihen liittyy ihmisiä ja ehkä jopa tiedostamattomia ennakkoluuloja. Kaikki eivät koe näitä teemoja yhtä tärkeiksi, mutta meillä työnantajilla on kuitenkin velvollisuus huolehtia työnhakijoiden yhdenvertaisesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta. 

Anonyymi rekrytointi on vain yksi keino lisätä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa

Vaikka työsarkaa tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työnhaun aikaansaamiseksi riittää, Aino Lääkkölä-Pyykönen näkee anonyymin rekrytoinnin tulevaisuuden valoisana. – Signaalit joita saimme omassa pilotissamme kertovat, että tätä halutaan lisää, hän kertoo.

Työyhteisöjen ja työelämän monimuotoisuus on monen asian summa, ja anonyymi rekrytointi on vain yksi keino edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. – Yksi keino edistää näitä on tehdä työnhausta esteetöntä ja saavutettavaa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi, ettei työhaastattelua sovita hissittömän talon neljänteen kerrokseen ja toisaalta myös digitaalista saavutettavuutta. Selkokielisestä työpaikkailmoituksesta hyötyvät varmasti kaikki hakijat, Lääkkölä-Pyykönen vinkkaa.

Vinkit anonyymiin rekrytointiin osallistuvalle työnhakijalle

Aino Lääkkölä-Pyykönen kertoo, että Helsingin kaupungin anonyymiin rekrytointiin osallistuneet työnhakijat antoivat kokemuksesta positiivista palautetta. – He kokivat, että meillä halutaan aidosti ja konkreettisesti edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. 

Kehitettävää sen sijaan löytyi hakijoille suunnatusta viestinnästä.

Anonyymi rekrytointi on vielä vierasta monille, joten hakijoille täytyy viestiä, mistä siinä on kyse, mitä sillä tavoitellaan ja millaisia asioita sen avulla halutaan edistää. 

Työnhakijan näkökulmasta anonyymiin rekrytointiin osallistuminen ei hänen mukaansa juuri poikkea normaalista. – Meillä Helsingin kaupungilla rekrytointijärjestelmä kertoo, mitkä ovat niitä tietoja, joita rekrytoiva esihenkilö ei pääse tarkastelemaan. Lisätietojakin voi normaaliin tapaan kysellä ennen hakemuksen jättämistä, mutta puhelimeen ei vastaa rekrytoiva esihenkilö vaan joku muu, joka osaa vastata tehtävää koskeviin kysymyksiin.

Aino Lääkkölä-Pyykönen haluaa rohkaista työnhakijoita osallistumaan anonyymeihin rekrytointeihin.

Se, että anonyymin rekrytoinnin kautta pääsee haastatteluun, antaa tulevaisuuden uskoa sellaisille henkilöille, joiden on ollut vaikeaa esimerkiksi vieraskielisen nimensä vuoksi edetä haastatteluvaiheeseen, hän kannustaa.