Äänetön ja älä häiritse - teknostressi ja digiaika rasittavat työntekijää
Jyväskylän Yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tekemän tutkimuksen mukaan 29% työntekijöistä kokee työperäistä teknostressiä. Teknostressillä tarkoitetaan stressiä, jota käyttäjät kokevat tietotekniikasta ja teknologiasta. Syitä on monia - nykypäivänä yleisimmät syyt ovat informaatiotulva ja keskeytykset, kun aikaisemmin ärtymystä aiheuttivat epäluotettavat ja toimimattomat järjestelmät. Tulos on huolestuttava, sillä tämä tarkoittaa että joka kolmas työntekijä kuormittuu päivittäin teknostressistä.
Keskeytyksistä palautumiseen menee minuutista jopa 20 minuuttiin - jos työpäivän pituus on 8 tuntia, nopealla laskutoimituksella tilaa keskeytyksille ei jää, jos työhön haluaa keskittyä pidempiä pätkiä kerrallaan.
Vaikka keskeytykseen ei juuri sillä hetkellä ehtisi paneutua, toisinaan asia jää polttelemaan takaraivoon.
Miksi ihmiset eivät mykistä pikaviestisovelluksia tai varaa aina erikseen koloa sähköpostisirkuksen pyörittämiseen? Moni saa tyydytystä siitä, että sähköpostiin pystyy vastaamaan nopeasti, punaisten ilmoituspallojen määrä vähenee ja on tunnettu sinä tyyppinä, joka aina vastaa minuuteissa. Jos koko työyhteisö on viritetty siihen, että vapaa-ajalla työviesteihin vastaaminen on normaalia ja työpuhelut eivät katso kelloa, on helppo epäillä itseään; miksi en vastaisi näihin, kun muutkin.
Ulkoisten keskeyttäjien lisäksi omaa toimintaa on helppo sabotoida - haastavan työn ohessa on helppo eksyä Instagramiin, kurkistaa lempikaupan uutuustuotteet verkkokaupasta ja katsoa puolison lähettämä kissavideo vielä uudemman kerran.
Teknostressistä selviämiseen on kiinnitetty huomattavasti vähemmän huomiota, mitä ongelman tunnistamiseen. Kun pohditaan, miten teknostressiä voidaan vähentää, se voidaan tehdä joko teknologian ominaisuuksia muuttamalla tai miettimällä uudelleen sen käyttötapoja. Teknologian ominaisuuksia voi muuttaa esimerkiksi laittamalla ilmoitukset pois päältä tai muokkaamalla yksityisyysasetuksia. Käyttötapojen muuttaminen voi olla helpommin sanottu kuin tehty, mutta sillä on usein positiiviset vaikutukset teknostressin lieventämisessä. Yksinkertainen keino muokata omia käytöstapojaan kohti teknostressitömämpää työelämää on esimerkisi päätös siitä, ettei katso työhön liittyviä työviestejä työajan ulkopuolella tai ruokapöydässä.
Teknologia mahdollistaa meille täysin uudenlaisen tavan tehdä töitä ja pitää yhteyttä. Teknostressi ei ole ilmiönä uusi, mutta tietoisuus sen vaikutuksista työntekijän hyvinvointiin on vielä lapsen kengissä. Työelämän ottaessa digiloikan koronan myötä on entistä tärkeämpää tutustua teknostressiin ja taklata alkavat ongelmat varhaisessa vaiheessa.
Blogin kirjoittaja on Vastuullinen työnantaja -kampanjan sisällöntuottaja Sofia Manninen, jonka intohimo on paremman työelämän rakentamisessa ja tasa-arvoisen maailman tavoittelussa. Arkeen iloa tuovat esteratsastus ja oma hevonen Art, joka on koko perheen silmäterä.
