Vastuullisuuskahvit: Vastuullinen esihenkilötyö organisaation perustana
Kesäkuussa istahdettiin jälleen kahvikuppien äärelle Vastuullisuuskahvien parissa. Oikotien Vastuullisuuskahvit ovat Vastuullinen työnantaja -kampanjan jäsenille järjestettävä rento tilaisuus, jossa keskustellaan työelämän vastuullisuusteemoista asiantuntijoiden johdolla. Kesäkuussa keskusteluun nostettiin vastuullinen esihenkilötyö. Asiantuntijakumppanit vastasivat esimerkiksi kysymykseen, miten vastuullisuus näkyy organisaatioissa esihenkilöiden silmin.
Tilaisuuden asiantuntijapuheenvuorot avasi Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula. Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka kehittää yhdessä asiakkaidensa kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tukee työntekijöiden työkykyä. ”Ensi syksynä meillä on käsillä paluu tulevaisuuteen”, Koivula avaa, ja viittaa siihen, että moni yritys palaa työskentelytavoissaan samankaltaiseen, kuin ennen koronapandemiaa. Koivula kertoo, että vastuullisilta johtajilta vaaditaan juuri nyt huomiota kolmeen isoon teemaan; ilmastonmuutokseen, työn murrokseen sekä COVID-19 -pandemiaan.
Vastuullisuus ei ole yhden ihmisen show, vaan koko organisaation asia
Vastuullisuutta ja kysymyksiä sen ympärillä voidaan pilkkoa organisaatioissa pieniksikin paloiksi ja lopulta päästä syvälle eettisiin arvoihin.
”Korona on tietyllä tapaa virstanpylväs ajattelussamme. Tulevaisuudessa voimme katsoa takaisin vuoteen 2020 ja todeta, miten korona muutti ajatteluamme ja työn tekemistä”. Ilmastonmuutos on ollut jo vuosia läsnä ja toimia sen pysäyttämiseksi on tehty enemmän tai vähemmän vuosikymmenten ajan. Työ on ollut murroksessa jo vuosia teknologian vuoksi - sosiaalinen media ja web 2.0 eivät ole viimevuosien keksintöjä. Korona kuitenkin muutti organisaatioita niiden jokaisella tasolla nopeasti. ”Ensi syksynä meillä alkaa ainutlaatuinen aika, jolloin työelämä on osa muutosta ja meillä on mahdollisuus tehdä työelämästä vastuullisempi”, Koivula muistuttaa loppuun.
Seuraavaksi puheenvuoro annetaan DNA henkilöstöjohtaja Marko Rissaselle. DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikennekonserneista. ”Integroimalla henkilöstöjohtamisen vahvasti strategiaan, yrityskulttuuriin ja arvoihin saadaan aikaan vastuullista henkilöstöjohtamista”, Rissanen toteaa. DNA haluaa olla erinomainen työpaikka ja yksi heidän keskeisimmistä vastuullisuusasioistaan onkin, miten rakentaa parempaa työelämää. ”Uskomme, että kun työntekijät ovat tyytyväisiä, se näkyy myös asiakkaiden tyytyväisyydessä. DNA’lla halutaan, että ihmiset oikeasti viihtyvät työssään ja ovat motivoituneita tekemään töitä. Panostamme todella paljon asiakastyytyväisyyden kehittämiseen ja tämä näkyy myös jokaisen DNA:laisen tavoitteissa”, Rissanen valottaa DNA työkulttuuria.
Konkreettisella tasolla vastuullinen esihenkilötyö tarkoittaa ihmisten arvostamista ja kunnioittamista.
"Uskallamme myös puuttua epäasialliseen toimintaan ja käytökseen tai heikkoihin työsuorituksiin. Puutumme myös heikkoon esihenkilötyöhön”.
DNA’lla on käytössään mutkaton työmalli. Työmallissa jokainen saa tehdä työnsä missä haluaa työtehtävän reunaehtojen puitteissa ja yksilöllä on valta ja vastuu omasta tekemisestään - työskentely perustuu luottamukseen. Tämä auttaa työntekijöitä sovittamaan yhteen työnteon ja vapaa-ajan. ”Valtaan liittyy myös vastuuta, kun työn tekeminen on näin vapaata, pitää tuloksia kuitenkin syntyä”, Rissanen muistuttaa. Lisäksi DNA’lla halutaan osallistaa ihmisiä - vuorovaikutus halutaan pitää aktiivisena, ideat ottaa käyttöön ja kuunnella henkilöstöä. Hyvinvointia on haettu myös viihtyisien työtilojen ja -olojen rakentamisella. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikutetaan tarjoamalla palveluja myös arkielämän tueksi. ”Näiden päälle on helppo rakentaa hyvää johtamista ja huipputuloksia - uskomme vahvasti ihmisten kautta menestymiseen”, kiteyttää Rissanen.
Rissasen jälkeen puhujavuoro siirtyy Humbol Oy’n toimitusjohtaja Antti Turuselle. Humbol on IT-alan startup, jonka asia on tukea esihenkilöitä työssään sitä varten kehitetyn järjestelmän avulla. Työ on siirtynyt viimevuosien aikana vahvasti virtuaalisiin ympäristöihin ja tämä on tuonut esihenkilöt uuden haasteen eteen - miten johtaa virtuaalisia tiimejä. Viimeisten vuosikymmenten aikana vastuuta on siirretty tiimeille ja yksilöille. Tämä on osaltaan auttanut ihmisiä vaikuttamaan omaan työhönsä ja sitä kautta viihtyvyyteen.
Työelämästä on tehty tutkimuksia, joiden mukaan 85% työntekijöistä eivät ole sitoutuneita työhönsä, ja heistä 69% olisi sitoutuneempia, jos heitä huomioitaisiin enemmän. Lähes 40% on sitä mieltä, että esihenkilön tärkein tehtävä on antaa palautetta ja huomioida alaisiaan - tällä hetkellä kuitenkin keskimääräinen aika, jonka esihenkilö käyttää viikoittain yksittäistä alaistaan kohtaan valmentavaan johtamiseen, on vain kymmenen minuuttia. Tulevaisuudessa olemme taas uusien kysymysten äärellä - esimerkiksi monipaikkainen työ tuo haasteen siitä, miten saada yhteenkuuluvuutta tiimiin.
Etäjengi jää helposti myös henkisesti etäjengiksi.
Siinä missä jokaisella etätyöntekijällä kalenterit uhkaavat täyttyä virtuaalisista palavereista äärimmilleen, on esihenkilön varattava aikaa myös johtaa - kiireessä empaattisuus usein unohtuu. ”Ihmisiä pitää pyrkiä johtamaan tasa-arvoisesti läpi organisaation”, summaa Turunen.
Loppuun muutama osallistuja jää vielä vaihtamaan ajatuksia ja verkostoitumaan muiden jatkaessa aamukahvin hörppimistä astetta inspiroituneempana siitä, mitä on vastuullinen esihenkilötyö. Pandemia-aika on asettanut omat raaminsa ja haasteensa vastuulliselle esihenkilötyölle ja suoraa vastausta kysymykseen on vaikeaa antaa. Varmaa kuitenkin on, että vastuulliselle esihenkilötyölle on aina paikka työelämässä - ennen ja jälkeen pandemian.
Vastuullinen työnantaja -kampanjassa on jo mukana 115 työnantajaa ja 25 asiantuntijakumppania. Kampanjan jäsenet sitoutuvat vastuullisen työnantajuuden periaatteisiin. Kampanja koskettaa yli 200 000 työntekijää Suomessa.
