Sairauslomansa aikana toiselle työnantajalle työskennelleen vartijan työsopimusta ei voitu irtisanoa
Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2023:1 oli kysymys siitä, voitiinko vartijana työskennellyt työntekijä irtisanoa luottamuspulan perusteella, kun tämä oli työskennellyt sairauslomansa aikana toiselle työnantajalle.
Työntekijälle oli aikaisemmin annettu kaksi varoitusta työtehtävien laiminlyönteihin liittyvistä syistä. Työtuomioistuin katsoi, ettei työntekijälle sinänsä aiheellisesti annetuilla aikaisemmilla varoituksilla ollut asiallista yhteyttä irtisanomisperusteeseen, eikä irtisanomiselle ollut työsopimuslain edellyttämää asiallista ja painavaa syytä.
Työntekijälle oli annettu ensimmäinen varoitus 24.4.2019 vartijakierroksen tekemättä jättämisestä. Myös toinen varoitus oli annettu tekemättä jääneen työkierroksen vuoksi 20.5.2019. Tapauksessa selvitettiin, että työntekijällä oli kyseisenä keväänä paljon henkistä kuormitusta, jonka vuoksi hänen muistinsa ei ollut toiminut normaalisti. Työntekijä oli lähes kuukauden mittaisella sairauslomalla toukokuussa 2019. Työnantaja oli ilmoittanut työntekijälle, ettei tämä voisi tulla töihin ennen kuin työterveyslääkäri toteaisi hänet jälleen työkykyiseksi. Työntekijä oli palaamassa töihin 1.6.2019, mutta työnantaja oli kehottanut häntä hakemaan sairauslomaa vielä muutamaksi päiväksi, kunnes työkyvyn arvioon liittyvät kolmikantaneuvottelut saataisiin käytyä. Jatketun sairausloman aikana työntekijälle entuudestaan tuttu keikkatyönantaja oli pyytänyt työntekijää yhdeksi illaksi kiireavuksi pubiin järjestyksenvalvojaksi, mihin työntekijä oli suostunut. Pääasiallinen työnantaja oli tietoinen siitä, että työntekijä työskenteli keikkaluonteisesti myös muiden työnantajien palveluksessa. Keikkatyöhön suostuessaan työntekijä oli kertonut keikkatyönantajalle olevansa sairauslomalla pääasiallisen työnantajansa palveluksesta, minkä vuoksi oli sovittu, että hän työskenteli narikassa ja muut järjestyksenvalvojat hoitaisivat mahdolliset häiriötilanteet. Työntekijän mukaan työkeikka oli edistänyt hänen toipumistaan, koska hän oli päässyt tapaamaan ystäviään. Työnantaja sai myöhemmin tietää työntekijän työskennelleen sairauslomansa aikana ja irtisanoi tämän työsopimuksen vedoten osapuolten väliseen vakavaan luottamuspulaan.
Vartiointialan työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Työsopimuslain tarkoittamana asiallisena ja painavana syynä voidaan pitää sellaisten työsopimuksesta tai laista johtuvien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, jotka vaikuttavat olennaisesti työnantajan ja työntekijän väliseen työsuhteeseen. Työsopimuslain esitöiden mukaan irtisanomisperusteena voi muun ohella olla työntekijän epärehellisyys ja siitä aiheutuva luottamuspula. Perusteen riittävyyttä tulee arvioida kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla. Työntekijän työskennellessä sairauslomansa aikana muussa työssä tai tehdessä muuta huomattavaa fyysisyyttä vaativaa toimintaa, painoarvoa on annettu sille, onko toiminnalla ollut haitallista vaikutusta työkyvyn palautumiseen. Työsuhteessa vaadittavan osapuolten välisen luottamuksen voi rikkoa myös toistuva valheellisten tietojen antaminen sairausajan palkanmaksuvelvollisuuteen vaikuttavista seikoista.
Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 3 momentti edellyttää, että työntekijälle, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien täyttämisen tai rikkonut niitä, tulee antaa varoituksella mahdollisuus korjata menettelynsä. Varoitusta ei pykälän 5 momentin mukaan tarvitse antaa, jos rikkomus on niin vakava, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Oikeuskäytännössä on vahvistettu, että irtisanomisperusteen täyttymistä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon vain aikaisemmin aiheellisesti annetut varoitukset, joilla on ajallinen ja asiallinen yhteys irtisanomisperusteeseen. Oikeuskirjallisuudessa puolestaan on todettu, että varoituksilla voi olla merkitystä irtisanomiskynnyksen ylittymistä arvioitaessa, kun varoituksen perusteena olevat rikkomukset ilmentävät erilaisuudestaan huolimatta työntekijän samantyyppistä asennoitumista ja välinpitämättömyyttä työtehtävien suorittamiseen. Vaatimus varoituksen ja irtisanomisperusteen välillä vallitsevasta yhteydestä ei siis välttämättä tarkoita sitä, että varoitus olisi tullut antaa samankaltaisesta moitittavasta menettelystä, vaan yhteys voi ilmetä myös muulla tavoin.
Työtuomioistuin katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että työntekijän muutaman tunnin mittainen työskentely sairausloman aikana olisi vaikuttanut haitallisesti hänen työkykynsä palautumiseen. Lisäksi irtisanomiseen johtaneen menettelyn ei työtuomioistuimen mukaan selvitetty ilmentäneen samantyyppistä välinpitämättömyyttä työtehtävien hoitamista kohtaan kuin varoitusten perusteena olleiden rikkomusten. Näin ollen työntekijälle aikaisemmin annetuilla, sinänsä aiheellisilla varoituksilla, ei ollut asiallista yhteyttä irtisanomisperusteeseen.
Työtuomioistuin katsoi, ettei työnantajalle voitu katsoa muodostuneen irtisanomiseen oikeuttavaa luottamuspulaa, eikä työnantajalla siten ollut asiallista ja painavaa perustetta A:n työsopimuksen irtisanomiseen. Työnantaja velvoitettiin suorittamaan työntekijälle kahdeksan kuukauden palkkaa vastaava korvaus.
