Vastuullisuus

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö kehittää työelämän osallisuutta

Kaksi ihmistä kuvassa, toinen hymyilee ja toinen istuu ajettavan ruohonleikkurin kyydissä
30.8.2022 klo 15:39

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö auttaa työnhakijoita ja työnantajia kohtaamaan toisensa. Tuen tarpeessa olevien ihmisten osallistuminen työelämään ehkäisee syrjäytymistä ja parantaa kansantaloudellisia ongelmia.

”Mitä moninaisempia ihmisiä on mukana, sitä rikkaampi yhteisö”, sanoo Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämispäällikkö Katri Hänninen.

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on työnantaja monelle tukea tarvitsevalle. Samalla säätiö auttaa kehitysvammaisia ihmisiä työllistymään ja etsii keinoja työelämän osallisuuden toteutumiseksi.

Vielä vuonna 2015 työikäisiä kehitysvammaisia henkilöitä oli Suomessa 25 000, joista vain 500 kävi palkkatöissä. Työllisyystilanne on kohentunut vuosien aikana, mutta moni tukea tarvitseva on yhä työtön vasten tahtoaan.

Hännisen mukaan joukossa on valtavasti potentiaalia, jota työmarkkinoilla ei vielä osata hyödyntää.

”Vammaisen ihmisen työllistäminen ei ole pelkkä vastuullisuusteko. Moni työnantaja on kertonut palkkauksen olleen oikea ratkaisu puhtaasti työyhteisön kannalta. Se on opettanut erilaisuuden hyväksymistä ja ihmisten kohtaamista. Sellaisia arvoja, joita ei voi oppia koulutuksen avulla”, Hänninen kertoo.

Työhönvalmentaja linkkinä työntekijän ja työnantajan välillä

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö pyrkii lisäämään työnantajien tietoutta ja helpottamaan tukea tarvitsevien työllistämistä. Monelta työnantajalta voi puuttua aiempaa kokemusta kehitysvammaisen henkilön parista, mikä osaltaan aiheuttaa epävarmuutta ja nostaa palkkauksen kynnystä.

Hänninen kannustaakin työnantajia ottamaan rohkeasti yhteyttä oman talon ulkopuolelle ja muistuttaa, ettei rekrytoinnissa tarvitse lähteä yksin liikkeelle.

”Kehitysvammaisen ihmisen palkkauksesta kiinnostuneille löytyy valtavasti keinoja, miten työnantaja voi saada apua, taloudellista tukea ja käytännön vinkkejä”, Hänninen muistuttaa.

Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä on havaittu, että varsinkin työhönvalmennus on tehokas tapa tukea työllistämistä. Kolme vuotta kestäneen ja tänä vuonna päättyneen Kehitysvammaiset Osatyökykyiset Palkkatyöhön (KOP) -hankkeen aikana kolmekymmentä henkilöä löysi itselleen työpaikan pelkästään Pirkanmaalla. Menestyksen salaisuus oli juurikin työhönvalmentaja, joka osallistui rekrytointiin, auttoi sopivan työntekijän löytämisessä ja varmisti, että odotukset kohtaavat.

Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä työhönvalmennusta tekevä Anne-Riitta Sola kertoo, että valmentaja on tärkeä tuki työntekijälle, mutta samalla hyödyllinen tietopankki työnantajan suuntaan.

”Työhönvalmentaja on linkki työntekijän ja työnantajan välillä. Työhönvalmentaja auttaa tarvittaessa työntekijää työpaikalla ja opastaa myös työnantajaa esimerkiksi työtehtävien suunnittelussa sekä tukien hakemisessa”, Sola kertoo.

Osa-aikaista täsmätyötä

Yhteistyön lisäksi Hänninen ja Sola neuvovat työnantajia lähtemään pienestä liikkeelle. Täysipäiväisen työsuhteen sijaan voidaan hyvin valita räätälöity työsuhde, jossa on selkeä ja mielekäs työnkuva, ja jossa ihminen jaksaa omien tarpeidensa kanssa. Suuri osa tuen tarpeessa olevista tekee esimerkiksi muutamaa tuntia päivässä tai kolmea päivää viikossa.

”Työ on murroksessa, jossa yksi tekee etätyötä, toinen lähityötä ja kolmas osa-aikaista työtä. On nykypäivää, että työsuhde on sovittavissa tilanteen mukaan”, Sola muistuttaa.

”Termiä ‘osatyökykyinen’ on käytetty pitkään, mutta onko ihminen todella osatyökykyinen silloin, jos hän tekee itseensä nähden sata prosenttia?”

Monessa yrityksessä on konkreettisia työtehtäviä, jotka ovat helppo toteuttaa, mutta jotka jäävät usein asiantuntijatyössä hoitamatta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi astioiden keräys tai avustavat toimistotyöt.

”Yritykselle on pieni resursointi ottaa kahdeksi tunniksi päivässä kiireapulainen, mutta se on suuri mahdollisuus ihmiselle, joka ei pysty tehdä täyttä päivää. Kun työntekijä ja työnantaja kohtaavat, se on aina hyvä asia”, Hänninen sanoo.

Viimeisen viiden vuoden aikana yhä useampi tukea tarvitseva on löytänyt tiensä työelämään, mutta parantamisen varaa on vielä runsaasti. Yhteiskunnallisesti tärkeintä olisi lisätä resursseja työhönvalmennukseen. Nykyisin palvelua on saatavilla vain osassa maata.

”Toivottavasti kunnissa nähdään, miten tärkeä panos on palkata työhönvalmentajia ja saada sitä kautta ihmisiä työelämään. Sillä on valtava vaikutus hyvinvointiin, jos pääsee merkityksellisiin palkkatöihin”, Hänninen kertoo.

 

 

Toimittaja: Väinö Vasara
Kuvaaja: Kehitysvammaisten Palvelusäätiö