Miten teillä voidaan? – Psykologinen turvallisuus työyhteisössä
Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala huomauttaa, että vaikka psykologinen turvallisuus on noussut työelämäpuheen trendiaiheeksi, kyseessä ei ole ohimenevä muoti-ilmiö. – Ollaan perustavanlaatuisten vuorovaikutuksen kysymysten äärellä.
Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala kuvailee psykologista turvallisuutta jaetuksi käsitykseksi siitä, että työyhteisössä on tilaa henkilökohtaiselle, sosiaaliselle riskinotolle. Käytännössä psykologinen turvallisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työyhteisössä ihmisten energiaa ei kulu kasvojen säilyttämiseen, epävarmuuksien peittelyyn tai virheiden pelkäämiseen.
– Kun työyhteisö on psykologisesti turvallinen, ei tarvitse pelätä naurunalaiseksi joutumista tai miettiä miten muut suhtautuvat, jos tekee virheen. Avun pyytämistä ei tarvitse pelätä siksi, että vaikuttaisi muiden silmissä epäpätevältä, Yli-Kaitala konkretisoi.
Psykologisesti turvallinen työyhteisö menestyy
Kirsi Yli-Kaitala kertoo, että tutkimuksissa on havaittu psykologisen turvallisuuden tuottavan monia hyötyjä työyhteisölle. Työyhteisöjen kannattaa pyrkiä turvallisuuteen, koska psykologisesti turvallisten tiimien on huomattu menestyvän muita paremmin.
– Psykologisesti turvallisen työyhteisön on tutkitusti osoitettu edistävän esimerkiksi työhön sitoutumista, toiminnan tehokkuutta, organisaatioon sitoutumista ja uudistumista.
Psykologisesti turvallisen työyhteisön on tutkitusti osoitettu edistävän esimerkiksi työhön sitoutumista, toiminnan tehokkuutta, organisaatioon sitoutumista ja uudistumista.
Turvallisen ilmapiirin ansiosta ihmiset esimerkiksi uskaltavat kysyä apua toisiltaan. Työntekijät uskaltavat myös tuoda esiin työpaikan epäkohtia ja kyseenalaistaa.
Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä virheet nähdään mahdollisuutena oppia sen sijaan, että niitä pidettäisiin epäonnistumisina. Myös harkittua riskinottoa harjoitetaan herkemmin työyhteisössä, joka on psykologisesti turvallinen.
– Innovaatioita ja kehitystä syntyy todennäköisemmin, jos uskalletaan ottaa riskejä, Yli-Kaitala kertoo.
Hän kuvailee sujuvan yhteistyön keskeiseksi pilariksi sitä, että työntekijät uskaltavat tulla vuorovaikutustilanteisiin virheidensä ja epävarmuuksiensa kanssa.
– Koska psykologisessa turvallisuudessa on kyse vuorovaikutuksesta, kaiken kaikkiaan yhteistyö turvallisessa työyhteisössä on luonteeltaan mutkattomampaa ja sujuvampaa, Yli-Kaitala kiteyttää.
Lue myös: Saatko viestisi läpi työelämässä? Katso, millainen neuvottelija olet ja kehitä neuvottelutaitojasi
Epävarmoina aikoina tarvitaan turvallisuuden tunnetta
Yli-Kaitala pitää psykologista turvallisuutta aivan erityisen merkityksellisenä juuri nyt, kun ihmisten elämässä on paljon turvattomuutta. Hän muistuttaa, että työntekijät eivät ole töissä irrallaan muusta elämästään.
– Elämme jatkuvassa muutoksessa. Poikkeukselliset vuodet ovat muuttaneet työn tekemisen tapoja ja olosuhteita, ja juuri nyt moni kokee taloudellista epävarmuutta. Epävarmuuksien aikana on erityisen tärkeää, että voi kokea työyhteisön turvalliseksi.
Psykologista turvallisuutta pitää johtaa
Kirsi Yli-Kaitala huomauttaa, että psykologinen turvallisuus ei synny itsestään vaan vaatii osaavaa ihmisten johtamista.
Esihenkilöitä hän rohkaisee kertomaan johdettaville epävarmuuksistaan ja tekemistään virheistä. – Esimerkin voima on valtava.
Hän kannustaa esihenkilöitä myös pohtimaan omaa suhtautumistaan muiden virheisiin.
– Voi kysyä itseltään, miten suhtaudun siihen, että ihmiset tuovat esiin virheitä, hän konkretisoi ja kehottaa muokkaamaan työlle asetettuja odotuksia niin, että virheet odotusarvoisesti kuuluvat työhön.
– Kun ilmapiiri on salliva, ihmiset uskaltavat tuoda esiin virheitään, ja näin niistä voidaan myös oppia.
Yli-Kaitala kuitenkin huomauttaa, että vaikka psykologisesti turvallisessa työyhteisössä virheet ovat sallittuja, ei ole sallittua olla epäpätevä tai käyttäytyä miten tahansa.
– Selkeisiin rikkomuksiin on ilman muuta puututtava.
Hän kertoo myös, miten epäkohtien esiin tuomiseen kannattaa suhtautua, jos haluaa vaalia turvallista ilmapiiriä.
– Suhtaudu arvostavasti ja vastaa rakentavasti, kun joku tuo esiin epäkohdan tai hankalan asian.
Lue myös: Hyvän esihenkilön tuntomerkit
Yli-Kaitalan mukaan on tärkeää, että esihenkilöt kannustavat ihmisiä pyytämään apua ja kysymään, jos eivät tiedä jotakin. Se luo ilmapiiriä, jossa ei tarvitse esittää tietävänsä ja osaavansa kaikkea.
Esihenkilönä on myös tärkeää kuunnella kaikkia ja osoittaa arjen teoilla, että jokaisen ääni on kaivattu ja tervetullut.
– Tälle on luotava tilaisuuksia työn arjessa, ja nykyaikainen teknologia mahdollistaa monia tapoja toteuttaa tätä etäyhteyksilläkin.
Yli-Kaitala myöntää, että esihenkilöille osoitettujen vaatimusten lista on valtava.
– Monilla työpaikoilla on kiirettä ja painetta, eivätkä kaikki asiat tietenkään muistu mieleen jokaisessa vuorovaikutustilanteessa. Olennaista on, että on ymmärtänyt perusasiat siitä, miten psykologinen turvallisuus rakentuu.
Jokainen työntekijä rakentaa psykologista turvallisuutta
Johto ei yksin ole vastuussa psykologisen turvallisuuden rakentumisesta, vaan tärkeässä roolissa ovat myös kaikki työntekijät.
– Kiinnitä huomiota omiin tapoihisi olla vuorovaikutuksessa. Käännytätkö muita? Tavoitteletko voittoa? Korotatko itseäsi? Syyllistätkö muita? Yli-Kaitala herättelee.
Hän kannustaa mieluummin kuuntelemaan toisia ja kunnioittamaan eriäviä mielipiteitä sekä tuomaan esiin omaa erehtyväisyyttään.
Yli-Kaitala muistuttaa myös työelämän perusasioista, jotka toisinaan kaikesta yksinkertaisuudestaan huolimatta unohtuvat.
– Tervehdi aamulla töihin mennessäsi ja anna työkavereille silloin tällöin positiivista palautetta.
Lue myös: Millainen on hyvä työkaveri?
Hän kertoo, että tiimeissä muistetaan liian harvoin nostaa esiin yhteisiä saavutuksia ja sitä, mitä kaikkea onkaan porukalla saatu aikaiseksi.
– Näitä kannattaa jokaisen nostaa esiin, koska ne antavat voimaa silloin, kun jokin asia töissä tuntuu hankalalta.
Yli-Kaitala pitää psykologisen turvallisuuden näkökulmasta ensiarvoisen tärkeänä sitä, että työpaikoilla – myös etä- ja hybridityössä – vaalittaisiin mahdollisuutta vapaamuotoiseen jutteluun, ja toivoo jokaisen ottavan vastuuta tästä.
– Luo turvallisuuden kokemusta, jos jutellaan välillä muutakin kuin tiukkaa työasiaa.
Lue myös: Lähtijät – kun työpaikan vaihto on ainoa oikea ratkaisu
Miten teillä voidaan?
- Miten työyhteisössäsi suhtaudutaan virheisiin?
- Onko apua helppo pyytää?
- Miten epäkohtien esiin tuomiseen suhtaudutaan?
- Teettekö töitä yhteisen tavoitteen eteen vai kilpailetteko keskenänne?
- Jaatteko arvostusta toisillenne?
