Vapaus valita työn tekemisen paikka on kilpailuetu työmarkkinoilla

”Ketterä hybridityömallimme mahdollistaa työn tekemisen kotoa käsin”, ”voit valita työn tekemisen paikkasi”, ”työpisteesi voi sijaita x, y tai z:ssa tai voit työskennellä kokonaan kotoa käsin”. Muun muassa näillä sanoituksilla asiantuntijoita houkutellaan nyt vaihtamaan työpaikkaa – mutta miten käy työnantajille, jotka eivät voi tarjota samaa?

Nopea selailu Oikotien asiantuntijatyöpaikkojen ilmoituksissa kertoo, missä mennään etätyöllä kilpailemisen suhteen työmarkkinoilla: työnhakijoita houkutellaan jatkuvassa epävarmassa tilanteessa vaihtamaan työtä yhä enemmän ja enemmän vetoamalla vapauteen valita työn tekemisen paikka vapaasti. Moni työnantaja kertoo avoimesti tiimien työskentelevän pääosin etänä, eri paikkakunnilla ja maissa, joten oman sijainnin voi valita itsekin vapaasti, eikä työpaikalle välttämättä tarvitse koskaan edes mennä, jos ei halua.

Valinnan vapaus houkuttelee

Pandemia on opettanut työnantajat joustaviksi ja ymmärtämään, että juuri tämä joustavuus on kilpailuetu työmarkkinoilla. Vapaus valita työn tekemisen paikka ja aika on kovaa valuuttaa myös työntekijöiden keskuudessa tällä hetkellä, sillä harva on valmis luopumaan sujuvasta työn ja muun elämän yhteen sovittamisesta, jonka parin vuoden takainen ”pakollinen etätyö” toi mukanaan.

Jos tämä kutakuinkin täydellinen työpisteen valinnan vapaus alkaa olla työelämän normi nyt ja pandemian jälkeen, mitä tapahtuu organisaatioille, jotka eivät tätä mahdollisuutta tarjoa? Riittääkö asiantuntijatyöhön parhaita tekijöitä kaikkiin niihinkin organisaatioihin, joiden mielestä etätyö ei edelleenkään ole toimiva tapa työskennellä? En usko.

Lue myös: Työtä vuorotellen etänä ja työpaikalla – voiko hybridityö toimia?

Keskustelun suunta muuttuu – muuttuvatko työnantajien kannat?

Muutoksessa kyse on kontrollin tunteen katoamisesta. Tästä on varmasti ollut kyse monen työnantajan kohdalla, kun pandemiankin keskellä työntekijöitä on patistettu toimistoille tarpeettomasti ja jopa vastuuttomasti eikä etätyöstä edelleenkään keskustella kuin kiintiöiden kautta. Valitettavaa näiden työnantajien kohdalla on se, että maailma muuttuu oli näillä kontrollia tai ei. Keskustelu työstä on siirtynyt jo aika päivää sitten aivan muualle. Herääkin kysymys, onko pian edes realistista olettaa massojen enää kiinnostuvan lopulta niinkin mitättömästä aiheesta kuin etätyökiintiöt, kun samanaikaisesti vaakakupissa painavat monet muut merkittävämmät asiat, kuten työn merkityksellisyys, hybriditiimien toimivuus tai vaikkapa johtamisen murros?

Lue myös: Etätyösopimus on kirjallinen sopimus etätyön tekemisestä

Työelämässä on käsillä merkittäviä rakenteellisia murroksia, joista etätyö on ehkä yksi viime vuosien keskustelluimmista aiheista, mutta lopulta kyseessä on vain järjestelyasia: missä teet työsi? Luulisi näinkin yksinkertaisen asian olevan lopulta vain järjestelykysymys, eikö? Varmasti edessä on kipeitä päätöksiä esimerkiksi siitä, mitä toimipisteille tehdään jatkossa ja onko jokaisella enää syytä olla omaa työpistettä, mutta isossa kuvassa muutos on ainoastaan väistämätön. Se, missä tahdissa muutoksen kyytiin lähtee, ratkaisee työnantajille paljon.

Siksi onkin mielenkiintoista seurata, miten eri työnantajat lähitulevaisuudessa hyödyntävät joustavat työntekomahdollisuudet kilpailuetuna työmarkkinoilla ja mitä käy työnantajille, jotka haluavat edelleen pitää tiukasti kiinni etätyökiintiöistä ja hallita työn tekemisen paikkaa vanhaan malliin. Kenelle muutos on mahdollisuus ja kenelle ei.