Blogi

Sisäinen yhteisömanageri ja muut lähitulevaisuuden uudet työt

Paula Narkiniemen blogi, jossa aiheena työn ja työnhaun maailma.

On sanomattakin selvää, että viimeiset pari vuotta ovat mullistaneet työelämää ja etenkin tietotyötä merkittävimmin ja nopeimmin vuosikymmeniin. Toki digitaalisuus on näytellyt isoa roolia työelämässä ennen pandemiaakin, mutta kun käsillä on globaali, yhtäkkinen hybridityöhön siirtyminen, ovat vaikutuksetkin sen mukaiset. Uskon, että tietotyössä ja organisaatioissa nähdään lähitulevaisuudessa aivan uudenlaisia työrooleja, jotka liittyvät vahvasti hybridityöhön ja sen aiheuttamiin työkulttuurin mullistuksiin.

Se, että työtä tehdään nyt käytännössä täysin digityökaluilla ja yhteydet kollegoihin pidetään videopuheluilla, työpajatyöskentely sujuu etänä eikä etäily muutenkaan tunnu haittaavan tietotyöstä suoriutumista, ei ole mikään uutinen. Koko pandemian ajan – tai ehkei aivan sen alussa – organisaatioissa on pohdittu, miten käy innovaatioiden, luovuuden ja yhdessä ideoinnin, kun työt tehdään erillään ja spontaanit kohtaamiset puuttuvat. Organisaatioissa on kehitetty erilaisia tapoja huolehtia yhteisöllisyydestä ja tiedon kulusta ja sen jakamisesta, ja moni onkin onnistunut siinä loistavasti. On virtuaalikahveja, -verkostoja, -työryhmiä, rutkasti enemmän viestintää ja porukan aktivointia.

Lue myös: Näin meillä rakennetaan yhteisöllisyyttä etätyössä

Hybridityö toi mukanaan uusia tarpeita, joiden täyttämiseen tarvitaan uudenlaisia resursseja

Asia, jota harva ehkä osasi organisaatioissa ennustaa, on tuon yhteisön aktivoinnin ja sisäisen viestinnän lisääntyneen tarpeen jatkuminen näinkin mittavana: ei riittänytkään, että viestintä pelaa etätyösuosituksen aikana, vaan senhän tulee jatkua ja vieläpä terävöittyä jatkossa hybridiaikana.

Työn sirpaloituessa kotikonttoreille ja toimistoille yhteyksien ja yhteisön tulisi tarjota turvaverkko työntekijöille.

Onko organisaatioissa osattu huomioida tämä myös resursoinnissa riittävästi? Kuka huolehtii jatkossakin sisäisen yhteisön manageroinnista?

Lue myös: Työtä vuorotellen etänä ja työpaikalla – voiko hybridityö toimia?

Uskon, että aivan lähitulevaisuudessa työpaikoille rekrytoidaan sisäisiä yhteisömanagereita huolehtimaan nimensäkin mukaisesti siitä, että pandemian aikana huolella rakennettu sisäisten kanavien ja työyhteisön virtuaalisten kohtaamisten himmeli pelaa, käy ja kukkuu jatkossakin. Kyse ei ole kanavien teknisestä toimivuudesta, vaan niissä tapahtuvan vuorovaikutuksen toimivuuden varmistamisesta, yhteisön aktivoimisesta, viestimisestä ja henkilöstön tavoittamisesta oikea-aikaisesti ja sille kohdennetuin viestein. Tuo kaikki nimittäin vaatii aikaa, enkä usko tarpeen pienentyvän yhdessäkään organisaatiossa hybridityön kunnolla pyörähtäessä käyntiin arjessamme.

Lue myös: Hybridiajan työpaikka: aikuisten huvipuisto vai rauhallinen kohtaamispaikka?

Työyhteisöt ja -kulttuurit ovat murroksessa, jossa työntekijät ovat avainroolissa

Toivon myös, että mahdollisimman monessa organisaatiossa koottaisiin viimeistään nyt työntekijöistä koostuvia työryhmiä pohtimaan ja ratkomaan hybridiarjen toimivuutta – toivottavasti jatkossa pysyvästikin. Annettaisiin mandaatti ja keinot ratkoa ne pienetkin arjen kivet kengän pohjassa, jotta elo tässä jatkuvasti muuttuvassa työyhteisössä sujuisi mahdollisimman kivuttomasti. Uskonkin, että monet lähitulevaisuuden ”uudet ammattinimikkeet” tietotyössä liittyvät juurikin näihin sekä fyysisesti että virtuaalisesti muuttuvien työyhteisöjen ja kulttuurien kehittämiseen. Paluuta vanhaan ei ole ja harvalla on kyky ennustaa, joten parhaiten pärjää ketterästi sopeutumalla ja kuuntelemalla niitä, joita muutokset eniten koskettavat.

Minkä muiden uusien työroolien uskot saapuvan pian työpaikoille?