Onko ikä sittenkään työllistymisen este? Urapsykologien oivalluksia
Työuria on mahdotonta pidentää loppupäästä, jos työnantajat eivät huoli yli viisikymppisiä. TE-toimiston urapsykologit näkevät työssään, että myös yli viisikymppisiä palkataan. He pohtivatkin, onko ikäsyrjintä aivan niin yleistä kuin mediassa annetaan ymmärtää.
Elinajanodote kasvaa, joten meidän odotetaan pysyttelevän töissä aiempaa vanhemmiksi. Työuria pitäisi pidentää loppupäästä, mutta kuka palkkaisi yli viisikymppisen?
Siinä kysymys, josta on käyty yhteiskunnassamme keskustelua paljon ja kauan. Psykologit Liisa Jaakkonen ja Tiina Tarvainen Uudenmaan TE-toimistosta kohtaavat työssään asiakkaita, jotka kokevat ikänsä vaikuttavan työnhaussa. Psykologien mukaan ikäsyrjintää koetaan joillain aloilla enemmän kuin toisilla. Toisissa työtehtävissä iällä voi myös olla enemmän merkitystä työssä jatkamisen kannalta kuin toisissa.
Jaakkonen ja Tarvainen ovat huomanneet, että ikäsyrjintää voi olla vaikeaa todentaa. – Joskus ikää merkittävämpi syy siihen, ettei henkilö työllisty, voi löytyä esimerkiksi osaamisesta. Ikä ei siis välttämättä aina ole keskeisin asia, joka vaikuttaa työllistymiseen, Liisa Jaakkonen toteaa.
Psykologeina he auttavat ihmisiä näkemään ikänsä ohi ja yli, sillä työnhaussa on kyse muustakin.
Toivoisin, että ihmiset eivät keskittyisi ainoastaan ikäänsä, koska omaan ikäämme emme voi lopulta vaikuttaa, Jaakkonen sanoo.
Ikäsyrjintä – median luomaa harhaa?
Urapsykologit ovat huomanneet, että työnhakijoiden ikääntymistä käsitellään julkisessa keskustelussa yksipuolisesti. He näkevät työssään, kuinka myös yli viisikymppiset saavat työpaikkoja ja toivovatkin, että mediassa nostettaisiin myös näitä positiivisia kokemuksia esiin.
– Toisaalta asiasta on erittäin tärkeää puhua, mutta pelkästään negatiivisten esimerkkien esiin tuominen voi saada ihmiset ajattelemaan, että ikäsyrjintää tapahtuu ehkä jopa enemmän kuin sitä todellisuudessa tapahtuu, Jaakkonen sanoo. Psykologit pohtivat, että negatiivinen keskustelu voi aiheuttaa työnhakijoissa suotta toivottomuuden tunteita. – Ihmiselle voi tällaisesta mediakeskustelusta tulla olo, että tuleeko tästä työnhausta ikinä mitään, Tarvainen jatkaa.
Jaakkonen ja Tarvainen toivovat työnantajilta puheen lisäksi tekoja. – Jos yritys viestii ikäsyrjinnän vastaista sanomaa, se toivottavasti myös palkkaa kokeneempia hakijoita, Tarvainen sanoo. – On tärkeää, että sanat ja teot vastaavat toisiaan, Jaakkonen komppaa.
Hyvin hoidettu rekrytointiviestintä säästää vääriltä tulkinnoilta
Uudenmaan TE-toimiston psykologit Liisa Jaakkonen ja Tiina Tarvainen näkevät työnantajien rekrytointiviestinnässä kehitettävää. He kuulevat usein työnhaussa olevilta asiakkailtaan, etteivät rekrytoijat reagoi hakemuksiin millään tavalla. Tämä aiheuttaa työnhakijoissa toivottomuuden tunteita.
– Tämä on suomalaisessa rekrytointikulttuurissa valitettavan yleistä. Myös ulkomaalaistaustaiset asiakkaani ovat kiinnittäneet tähän huomiota, Tiina Tarvainen kertoo.
Urapsykologit huomauttavat, että kertomatta jättäminen avaa mahdollisuuksia tulkinnoille. – Kun hakemus tuntuu katoavan mustaan aukkoon, työnhakija voi esimerkiksi tulkita, että haastattelupyyntö jäi saamatta hänen ikänsä vuoksi, Tarvainen sanoo. – Jos työnhakija saisi tietää, että paikkaan on valittu yli viisikymppinen hakija, ikään liittyvät negatiiviset tulkinnat todennäköisesti vähenisivät.
Toinen rekrytointiviestinnän muoto ovat työpaikkailmoitukset. Jaakkonen ja Tarvainen ovat huomanneet, että työnhakijat lukevat työpaikkailmoituksia toisinaan hyvin tarkasti. – Työnhakija saattaa työpaikkailmoituksen sanavalinnoista päätellä esimerkiksi, että ilmoituksella haetaan nuorta tekijää, Jaakkonen sanoo.
Työpaikkailmoitukset ovat yrityksille myös markkinointikanava, jonka välityksellä ne viestivät paitsi työnhakijoille myös muille sidosryhmilleen. Työpaikkailmoituksia kannattaakin lukea avoimin mielin ja muistaa, että kukaan tuskin täyttää jokaista ilmoitukseen listattua toivetta.
– On hyvä pitää mielessä, että lopulta päätöksen valinnasta tekee rekrytoija. Silloin rekrytointi-ilmoituksen tekstiä tärkeämpi on ihminen, Jaakkonen sanoo.
Työkokeilun maine ei vastaa todellisuutta
Joskus yli viisikymppiselläkin työnhakijalla seuraava askel uralla voi olla alanvaihto. – Työssäoppimista hyödyntävien koulutusten ohella eräs keino tähän voi olla työkokeilu. Työkokeilusta on puhuttu todella negatiivisesti julkisuudessa, mutta asiakkaillamme on niistä myös paljon positiivisia kokemuksia, Tiina Tarvainen kertoo.
– Vaikka työkokeilusta puhutaankin usein ilmaisena työnä, tarkoituksena ei koskaan ole pakottaa hakijoita työskentelemään ilman palkkaa. Työkokeilun tarpeen ja tavoitteiden on aina lähdettävä työnhakijasta itsestään, Tarvainen painottaa.
Tarvainen ja Jaakkonen pitävät työkokeilua hyvänä tilaisuutena kokeilla, miltä jokin työ tuntuu. Työkokeilu voi auttaa päätöksenteossa silloin kun alanvaihto tai uuteen ammattiin kouluttautuminen kiinnostaa, mutta konkreettinen tuntuma uuteen työhön vielä puuttuu. Monelle pitkään poissa työelämästä olleelle työkokeilu on väylä palata töihin. Psykologit pitävät työkokeilua hyvänä vaihtoehtona myös silloin, jos työnhakijalla on negatiivisia kokemuksia työelämästä. – Silloin työkokeilu voi auttaa positiivisempien työkokemusten rakentumisessa ja kasvattaa itseluottamusta, Tarvainen sanoo.
Liisa Jaakkonen on huomannut, että yli viisikymppiset työntekijät ovat usein vahvoilla henkilökohtaisissa kohtaamisissa. – Yli viisikymppisen työllistymistä helpottaa, jos saa henkilökohtaisen kontaktin työnantajaan. Työkokeilu voikin olla yksi mahdollisuus päästä paikan päälle näyttämään osaamistaan työnantajalle.
Työ ei ole ihmisarvon mittari
Urapsykologit pitävät tärkeänä, että jokainen voisi tehdä elämässään mielekkäitä asioita. He kannustavatkin pysähtymään sen äärelle, mikä on itselle tärkeää. Työhakemuksia ei välttämättä kannata lähettää jokaiseen vastaantulevaan työpaikkaan. Sen sijaan voi olla parempi miettiä rauhassa, mikä on juuri itselle sopiva seuraava askel työuralla.
Urapsykologit näkevät, että työn keskeinen asema kulttuurissamme vaikuttaa edelleen ajattelumalleissa. He ovat kuitenkin nähneet myös, että asenteet ovat muuttuneet. – Toivon, että jokaisen ihmisen elämässä olisi muutakin kuin työ, Tiina Tarvainen sanoo. – Kenenkään ihmisarvon ei pitäisi olla kiinni siitä, onko hänellä työtä vai ei, Liisa Jaakkonen jatkaa.
Psykologit toivovat, että ihminen pystyisi työttömänäkin näkemään elämässään eteenpäin. He kannustavat hakemaan merkityksellisyyden tunnetta esimerkiksi vapaaehtoistyöstä tai harrastuksista. – Jos työllä on ollut iso merkitys elämässä, on saattanut tulla laiminlyötyä muita elämänalueita. Ihmisen on todella tärkeää löytää merkityksellisyyttä myös muualta kuin työstä, Liisa Jaakkonen sanoo. – Asiakkaidemme kanssa pohdimmekin usein sitä, mikä elämässä on tärkeää.
Urapsykologi auttaa jäsentämään omaa tilannetta
Urapsykologien palveluja on saatavilla TE-toimistoissa valtakunnallisesti. Psykologin vastaanotolla myös työssäkäyvät pääsevät keskustelemaan luottamuksellisesti omaan uraansa liittyvistä kysymyksistä.
– Läheisten neuvot ovat hyvää tarkoittavia, mutta työtön voi joskus kokea ne omaan tilanteeseensa sopimattomina. Siksi monen mielestä on tärkeää, että asioistaan voi keskustella neutraalin ulkopuolisen tahon kanssa, Tiina Tarvainen sanoo.
Ulkopuolisen tahon puoleen kannattaa kääntyä aivan erityisesti silloin, jos ei halua puhua läheisilleen työttömyydestä, mutta kaipaa keskustelutukea tilanteessaan. – Monet asiakkaat kokevat, että ääneen puhuminen on hyvä tapa jäsentää omaa tilannetta, Liisa Jaakkonen kertoo. – Meidän kanssamme pääsee pohtimaan, mitä oikeasti ajattelee omasta tilanteestaan ja miltä se tuntuu. Keskustelu voi auttaa näkemään asioita eri tavalla ja laajemmin kuin aiemmin.
Tarvainen ja Jaakkonen kertovat, että jotkut asiakkaat käyvät heidän luonaan kerran, toiset useammin. Jotkut asiakkaat saattavat palata urapsykologin pakeille työuran eri vaiheissa, ja psykologit saattavat kulkea asiakkaan rinnalla työnhaun prosessissa, jossa asiakas käy välillä esimerkiksi koulutuksessa.
– Kun asiakas lähtee meiltä, haluamme, että hän pärjää tästä eteenpäin, Jaakkonen ja Tarvainen sanovat. Heidän tavoitteenaan on, että asiakas löytää itselleen sopivan ratkaisun, esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan.
Aina ratkaisu ei kuitenkaan ole näin konkreettinen, vaan se voi liittyä esimerkiksi oman ajattelutavan muutokseen. – Vaikkapa kokemukseen siitä, että kävi työnhaussa miten tahansa, tulen kuitenkin pärjäämään. Toivosta ei koskaan kannatakaan luopua, sen olemme konkreettisesti työssämme nähneet, urapsykologit toteavat.
Keinoja ja apua työllistymiseen
Lue, kuinka viisikymppinen Tarja Kopra työllistyi henkilöstöpäälliköksi rekrytoivan koulutuksen avulla.
Kaipaatko motivaatiota työnhakuun? Joskus seuraava askel työnhaussa ei nimittäin olekaan vielä yhden työhakemuksen kirjoittaminen. Lue, miten voit kehittää työnhakutaitojasi.
Katso avoimet työpaikat.
