Työhyvinvointi

Miksi aina väsyttää – ja mitä sille voi tehdä?

26.11.2019 klo 5:35

Jatkuva väsymys ei ole luontainen tila talvellakaan. Mikäli työstä ei ehdi palautua kunnolla, voimavarat ehtyvät ja ajatus hyytyy. Silloin iskee houkutus fiksata elämää väärillä keinoilla.

Optimal Performance -hyvinvointiyrityksen toimitusjohtaja Joni Jaakkola pitää vuodessa noin 100 luentoa ja kiertää yrityksissä ympäri Suomen. Yleisin syy kutsuille on, että työntekijät ovat väsyneitä ja voivat huonosti. Jotain pitäisi keksiä.

Ensinnäkin Jaakkola muistuttaa, etteivät väsymys, univaje ja stressi ole normaalitila talvellakaan.

– Monen kohdalla stressikuorma on kohtuuton suhteessa palautumiseen. Sen lisäksi nukutaan liian vähän tai huonosti ja syödään tavalla, joka ei tue jaksamista. Jos painaa aamusta iltaan kaasu pohjassa, pitäisi elämää saada vähän letkeämmäksi.

Valmentajana Jaakkolan tavoitteena on olla eräänlainen "hyvinvoinnin Maaret Kallio", joka ei usko pelotteluun, saarnaamiseen tai absoluuttisiin kieltoihin. Hän ymmärtää, miksi ja ihmiset ovat taipuvaisia hakemaan ongelmiinsa nopeita, joskaan ei kovin toimivia ratkaisuja.

– Älä syö enää ikinä hiilareita -tyyppiset yksinkertaiset neuvot kuulostavat houkuttavilta, kun voimavarat ovat vähissä. On kuitenkin hyödytöntä pelätä hulluna hiilareita tai kuvitella marginaalisten pikavinkkien auttavan, jos yrittää esimerkiksi samalla selvitä viiden tunnin yöunilla.

Tieto hyvinvoinnista on ristiriitaista

Jaakkolan mielestä ongelma on, että vaikka tietoa hyvinvoinnista pursuaa joka tuutista, on se usein virheellistä tai muuten ristiriitaista. Siksi monet päätyvät tekemään asioita, jotka vievät paljon energiaa, mutta joista ei kokonaisuuden kannalta juurikaan ole hyötyä.

– Niin tylsää kuin se onkin, fiksu ravinto ja syöminen, riittävä uni, sopiva liikunta ja hyvä arjenhallinta ovat hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät tekijät.

Väsymyksen ja henkisen kuormittumisen näkökulmasta Jaakkolaa huolestuttaa työn ja vapaa-ajan yhteen kietoutuminen, jolloin työmoodista ei koskaan pääse kunnolla irrottautumaan.

– Osa ihmisistä pystyy vain lähtemään toimistolta ja jättämään työasiat taakseen, kun taas toisten on hyvä käyttää välissä siirtymäriittiä, kuten työmatkapyöräilyä tai kuntosalitreeniä. Psykologisesti työstä irrottautuminen onnistuu parhaiten, kun olet läsnä tekemisessäsi sekä henkisesti että fyysisesti.

Kun yin-joogatunnin suorittaa miettimällä samalla päivän viimeistä palaveria, ei olo sen jälkeen ole välttämättä kovin rentoutunut.

Mikäli terveys ja hyvinvointi ovat muuten kunnossa, eivät lyhyet ylityörutistukset Jaakkolan mukaan ole haitaksi, mutta jos tapa vastata meileihin ja rakennella presentaatioita kotisohvalla on normiarkea, kannattaisi ei:n sanomista harjoitella painokkaammin.

Treeniä päivän kunnon mukaan

Jaakkolan mukaan nykyinen elintapamme ruokkii mielen ja kehon jumeja, koska työpäivä vietetään pääosin paikallaan istuen.

– Aikuisten uudet liikuntasuositukset (reipasta liikuntaa 2,5 tuntia viikossa, kaksi lihaskuntoharjoitusta viikossa ja runsaasti arkiaktiivisuutta) ovat aika kaukana monen ihmisen todellisuudesta.

Liikkumattomuuden vastapainona työpaikoilla näkee ultimatelajeihin hurahtaneita suorittajia, jotka vaativan työn lisäksi ruoskivat itseään raskaalla treenillä. Vaikka metodi voi lisätä illuusiota omasta suorituskyvystä, on siinäkin riskinsä. Suurin niistä on, ettei keho ehdi palautua, vaan käy jatkuvasti ylikierroksilla.

– Päivän treeni kannattaa suunnitella päivän kunnon mukaan. Siihen vaikuttaa oma vireystila sekä se, onko syönyt ja nukkunut riittävästi. Riittävän palautumisen tunnistaa siitä, että olo on edellisen treenin jäljiltä hyvä, tuloskunto paranee, ruoka maistuu ja leposyke on alhaalla.

Luonnonvaloon ainakin viikonloppuisin

Jos energiavarat tuntuvat heppoisilta, kannattaa rankka harjoitus vaihtaa suosiolla kevyempään. Myös lounastunnilla tehty happihyppely tai kävelypalaveri luonnonvalossa ovat erinomainen tapa ladata energiaa. Treffeistä päivänvalon kanssa kannattaa pitää kiinni ainakin viikonloppuisin ja vapaapäivinä, jolloin aikaa ulkona liikkumiseen on enemmän.

Hyvinvoinnista puhuessaan Jaakkola painottaa, että jokainen pienikin teko on aina kotiinpäin.

Biohakkereiden tapaan hyvinvointiaan voi lähteä parantamaan ottamalla kokeiluun yhden asian ja testaamalla sen vaikutuksia tiettynä aikana. Muutos voi olla unirytmin tasoittaminen, päivittäinen askeltavoite, tai päätös jaksottaa työntekoa säännöllisellä jaloittelulla ja venyttelyillä.

– Hyvinvoinnin parantaminen vaatii sitoutumista siinä missä työ tai parisuhdekin. Asiat eivät tapahdu itsestään ja siksi välillä on turvauduttava tahdonvoimaan, mutta parempi olo ja lisääntynyt energia motivoivat eteenpäin. Kun kokeilu on muuttunut tavaksi, on jo voittanut paljon.