Kun mieli murtuu töissä

Stressi, kiire ja jatkuva riittämättömyyden tunne voivat aiheuttaa mielen järkkymistä työpaikalla. Sairastumisriskiä lisää se, että mielenterveysongelmista on yhä vaikea puhua avoimesti.

Mielenterveysongelmat aiheuttavat vuosittain yli neljä miljoonaa sairaslomapäivää. Yleisin ongelmista on masennus, josta kärsii elämänsä aikana jopa joka viides suomalainen.

– Aikuisiällä masennuksen aiheuttaa usein pitkittynyt stressi, jonka vaikutukset ulottuvat keskushermostosta muualle elimistöön, ja joka etenkin geneettisesti herkkyyden omaavilla ihmisillä voi muuttua masennukseksi. Myös aiemmin elämässä koettu masennus voi stressaavassa elämäntilanteessa aktivoitua uudelleen, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Marianna Virtanen kertoo.

Virtasen mukaan tilanne johtaa helposti noidankehään: kun voimiensa äärirajoilla ponnisteleva ihminen yrittää tehdä työnsä nopeammin ja jää vielä ylitöihinkin, virheiden määrä kasvaa ja ihminen kokee itsensä epäonnistuneeksi. Tämä puolestaan on omiaan lisäämään mielessä kytevää ahdistusta ja masennusta.

Aina masennukselle ei löydy selkeää selitystä. Virtanen myöntää, että välillä on vaikea määritellä, milloin ihminen on oikeasti masentunut ja milloin hän kokee elämään kuuluvaa normaalia alakuloa. Yllättävän elämäntapahtuman, kuten avioeron tai läheisen ihmisen menetyksen myötä suru ja muut negatiiviset tunteet ovat luonnollinen ja jopa tärkeä osa elämää.

– Omia tunteita kannattaa kuulostella ja on tärkeää, että lähellä on joku, jolle purkaa oloaan. Jos epämääräinen pahan olon tunne jatkuu pidempään, kannattaa hakeutua lääkärin puheille. Erityisen tärkeää avun hakeminen on jos mielessä alkaa pyöriä itsetuhoisia ajatuksia.

Tabuja riittää yhä

Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometrin mukaan suomalaiset eivät mielellään avaudu mielenterveydellisistä ongelmistaan työpaikalla.

– Monet pelkäävät leimaantumista, jonka myötä heitä pidettäisiin omituisena tai vaarallisena. Olisi toivottavaa, että työpaikoilla voitaisiin puhua asiasta avoimesti, mutta jos ihminen esimerkiksi kokee epävarmuutta työpaikkansa säilymisestä, on ymmärrettävää, ettei hän ei halua paljastaa itsestään heikkouksia, jotka asettaisivat hänet eri viivalle muiden kanssa.

Pahan olon kanssa ei silti kannata sinnitellä loputtomiin. Apua voi hakea suoraan työterveyshuollosta tai terveyskeskuksesta, joiden lääkärillä ja hoitajilla on aina vaitiolovelvollisuus.

Virtasen mukaan työnantajien asennoitumisesta on vaikea tehdä yleistyksiä, mutta esimerkiksi terapiassa käymisestä puhutaan hänen mielestään nykyään aiempaa avoimemmin. Myös monet julkkikset ovat käsitelleet ongelmiaan mediassa, mikä edistää julkista keskustelua.

Jatkuva kilpailu voi buustata ahdistusta

Masennuksen jälkeen yleisempiä mielenterveysongelmia työikäisillä ovat erilaiset ahdistushäiriöt, kuten paniikkihäiriö ja traumaattisen kokemuksen aiheuttama posttraumaattinen stressireaktio. Työelämässä sen voi aiheuttaa esimerkiksi asiakkaan väkivaltainen hyökkäys työntekijää kohtaan. Myöhemmin tilanne voi nousta mieleen toistuvasti aiheuttaen pelkoa ja ahdistusta.

– On mahdollista, että myös tehokkuutta korostava länsimainen kilpailuyhteiskunta herättää ainakin herkimmissä ihmisissä riittämättömyyttä, joka voi altistaa negatiivisille tuntemuksille. Tilastot eivät silti osoita, että mielenterveyden häiriöt olisivat varsinaisesti lisääntyneet, ennemminkin niitä nykyään diagnosoidaan aiempaa tarkemmin.

Näin on käynyt erityisesti adhd:n kanssa. Uusien diagnosointimetodien myötä monet aikuiset ovat saaneet selityksen oireisiin, joiden kanssa he ovat kamppailleet koko elämänsä. Heidän työssä pärjäämisensä riippuu paljon henkilökohtaisista ominaisuuksista.

– Monet henkilöt, joilla on lievempi autismin kirjoon kuuluva diagnoosi pystyvät toimimaan jopa erinomaisesti tietyllä kapealla sektorilla, mutta kokevat esimerkiksi sosiaaliset tilanteet hankaliksi. Siksi ammatinvalintaan tulisi monen nuoren kohdalla kiinnittää erityistä huomiota.

Esimies, huomaa uupumus

Myös kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvä mania voi palvella työntekijää aikansa ennen kuin tila muuttuu vakavaksi. Sairauteen kuuluvat kuitenkin myös syvät masennusvaiheet, jotka heikentävät työkykyä merkittävästi. Tästä huolimatta arviolta kolmasosa vakavaa mielenterveyshäiriötä, kuten kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai skitsofreniaa sairastavista pysyy hoidon avulla työkuntoisena.

Virtasen mukaan on jokaisen oma päätös, kertooko ongelmistaan työnantajalle. Poikkeuksen tekevät tilanteet, joissa esimerkiksi tietty lääkitys voi aiheuttaa töissä vaaratilanteita.

– Suvaitseva ilmapiiri työpaikalla lähtee aina johtamiskulttuurista. Olisi hyvä, jos esimies puuttuisi tilanteeseen heti, jos hän huomaa työntekijän uupuvan tai suoriutuvan töistään eri tavoin kuin aiemmin. Oireiden tai sairauksien puheeksi ottamisen sijaan asiaa kannattaa lähestyä kyselemällä töistä ja sen sujumisesta. Silloin työntekijällä on mahdollisuus kertoa tilanteestaan.

Anna Väre