Työllisyysnäkymät

Keskipalkkaiset työt vähenevät

Näyttää siltä, että keskipalkkaiset työt ovat vähenemään päin. Tulevaisuudessa on tarvetta ennen kaikkea suorittavan työn ja toisaalta vaativan asiantuntijatyön tekijöille. Oletko jo miettinyt, mitä muutos tarkoittaa oman urasi kannalta?

Työmarkkinoiden muutokseen ovat johtaneet muun muassa teknologinen kehitys, digitalisaatio ja tekoäly, mutta myös esimerkiksi globalisaatio ja väestön ikääntyminen. Ne ovat muuttaneet ja muuttavat sekä työn tekemisen tapoja että ammattirakenteita.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen eli Etlan tutkimuspäällikön Terhi Maczulskijin laatiman Teknologinen kehitys ja katoava keskiluokka: Mihin työntekijät päätyvät? -raportin mukaan tilanne ei ole uusi. Tutkimustulosten mukaan ammattirakenteiden polarisoitumista on tapahtunut Suomessa jo vuosikymmenten ajan.

Kehitys ei koske vain Suomea, vaan työmarkkinoiden polarisaatiosta on tullut yleinen ilmiö muissakin kehittyneissä yhteiskunnissa.

Ammattirakenteiden murros onkin yksi keskeisimmistä työmarkkinoita koskettavista seikoista.

Tämän työmarkkinoiden suuren linjan tiedostaminen voi auttaa ainakin niitä, jotka harkitsevat alanvaihtoa tai uudelleenkouluttautumista.

Keskipalkkaisesta työstä siirrytään suorittavaan työhön, asiantuntijatyöhön tai työttömäksi

Työmarkkinoiden polarisoituminen tarkoittaa siis käytännössä sitä, että työllisyyden kasvu keskittyy matala- ja korkeapalkkaisiin ammatteihin.

Käytännössä korkeapalkkaisten asiantuntijoiden ja johtajien sekä matalapalkkaisten palvelu- ja myyntityöntekijöiden osuudet ovat kasvaneet. Sen sijaan keskipalkkaisten ammattien osuus työllisyydestä vähenee. Erityisesti rutiininomainen keskipalkkainen työ hupenee, kun toistoa vaativat tehtävät annetaan roboteille.

Uhattuina eivät ole siis vain alemman koulutustason ammatit vaan myös monet korkeakoulututkintoa vaativat työt.

Yksittäisten ihmisten siirtymiä tarkasteltaessa tutkimuksessa havaittiin, että toimistotyöntekijöillä on tuotantotyöntekijöitä suurempi todennäköisyys siirtyä asiantuntijatöihin. Perinteisten teollisuustöiden työntekijät sitä vastoin sijoittuvat todennäköisemmin matalapalkkaisiin ammatteihin tai jäävät työttömäksi.

Muutokseen voi vastata kouluttautumalla

Tutkimus osoittaa, että uudelleentyöllistymisen todennäköisyys kytkeytyy vahvasti henkilön koulutukseen: sellaiset rutiininomaista työtä tekevät työntekijät, joilla on koulutus kaupalliselta tai hallinnolliselta alalta, tekniikasta tai terveysalalta, siirtyvät muita todennäköisemmin asiantuntijatyöhön.

Suomalaiset ovat hyvin kouluttautuneita, joten mahdollisuudet siirtyä tehtävästä toiseen ovat meillä kohtuullisen hyvät. Kannattaa kuitenkin tarkastella kriittisesti sekä oman ammatin tulevaisuutta että omaa osaamista. Omaa selustaa voi turvata kouluttautumalla mahdollisuuksien mukaan.

Jos osaamisen kehittämisestä huolehtii läpi koko työuran, on paremmat mahdollisuudet edetä katoavista keskivaikeista töistä asiantuntijatehtäviin.

Tänä päivänä on hyvä satsata omaan alaan liittyvää ammattitaitoa laajentavaan täydennyskoulutukseen, mutta vähintään yhtä tärkeää on panostaa siirrettäviin taitoihin, sillä niistä on hyötyä lähes työssä kuin työssä.