Jalkapallo – monen toiveammatti elättää vain harvan
Mainetta ja mammonaa – sitäkö on ammattimaisesti jalkapalloa pelaavan arki? Kysyimme Jalkapallon Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtajalta Panu Autiolta, millainen on jalkapalloilijan työoikeudellinen asema.
Jalkapallon Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Panu Autio kuvailee jalkapalloa maailman kilpailluimmaksi työmarkkinaksi, ja vain puoliksi leikillään.
– Kun nuorilta lapsilta – etenkin pojilta – kysytään toiveammattia, yleisin vastaus on jalkapalloilija.
Miljoonat eri puolilla maailmaa harrastavat jalkapalloa. Suomessa lajin pariin on löytänyt reilut 160 000 rekisteröityä harrastajaa, mikä tekee jalkapallosta Suomen suosituimman urheiluharrastuksen.
Harrastajia ja alalle tulijoita on paljon, mutta ammattilaisiksi yltävät vain harvat.
– Jonossa on aina seuraava, joka haluaa paikkasi, ja kaikki haluavat pelata korkeimmalla tasolla, Autio kuvailee.
Tienatakseen jalkapallolla leipänsä pitää treenata tosi paljon, sitkeästi ja pitkäjänteisesti – ja tietenkin rakastaa lajia koko sydämestään.
– Aina sekään ei riitä. Täytyy olla myös teknisesti ja fyysisesti etevä. Koska jalkapallo perustuu ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, jalkapalloammattilaiselta tarvitaan lisäksi aivan erinomaisia yhteistyötaitoja, Autio kertoo ammatin vaatimuksista.
Lue myös: Neljä timanttista työyhteisötaitoa
Ammattimaisuus ei takaa ammattilaisuutta
Ammattiurheilijan määritelmä ei ole yksioikoinen. Pelkkä pelaajasopimus ei tee yhdestäkään jalkapalloilijasta ammattilaista. Ammattilaisjalkapalloilijan treenimääräkään ei takaa pelaajalle ammattiurheilijan asemaa. Panu Aution mukaan on hyvin tyypillistä, että samassa joukkueessa pelaa sekä ammattilaisia että jalkapalloilijoita, jotka pelaavat ja treenaavat ammattimaisesti, mutta ilman ammattilaisen statusta.
Hän kertoo, että jalkapalloammattilaiseksi voidaan katsoa esimerkiksi pelaaja, jonka pelaajasopimusta pidetään työsopimuksena; kaikki pelaajasopimukset kun eivät täytä työsopimuksen kriteereitä.
– Vuonna 2023 Suomessa oli reilut 330 jalkapalloilijaa, joiden pelaajasopimusta pidettiin työsopimuksena ja jotka lisäksi ansaitsivat vähintään 12 550 euroa vuodessa bruttona, Autio kertoo. Työsopimukseksi tulkittu pelaajasopimus ja vuosittain erikseen määriteltävä vuositienesti takaavat pelaajalle lakisääteisen eläke- ja tapaturmavakuutuksen seuran kustantamana. Vakuutus tuo turvaa tapaturmissa ja silloin, jos pelaajan ura ammattiurheilijana päättyy loukkaantumiseen ennen aikojaan.
Sen sijaan ansiopäivärahaan edes ammattijalkapalloilija ei ole oikeutettu, koska pelaamalla tienatuista ansioista ei makseta työttömyysvakuutusmaksuja. – Tämä koettiin kouriintuntuvasti koronapandemian aikana, Autio kertoo. Hän toivoo, että jalkapalloilijat pääsisivät tulevaisuudessa ansiosidonnaisen piiriin.
Lue myös: Näin käynnistät kehumisen kulttuurin omalla työpaikallasi
Jalkapalloilija eläköityy varhain
Mediassa hehkutetaan jalkapallon palkkakuninkaita, mutta kaikki pelaajat eivät suinkaan tienaa kuin Huuhkajat saati kuten Lionel Messi tai parhaillaan meneillään olevissa EM-kisoissa pelaavat Cristiano Ronaldo ja Kylian Mbappe. Suomalaisille jalkapalloilijoille ei itse asiassa ole määritelty edes minimipalkkaa. Lisäksi naisjalkapalloilijoiden palkat laahaavat pitkän matkaa mieskollegoiden palkkojen perässä. Ammattimainen pelaaminen tai jalkapalloammattilaisuus ei siis läheskään aina takaa paksua palkkapussia.
Jalkapallossa palkka määrittyy pitkälti osaamisen ja kokemuksen mukaan, ja siksi samasta työstä ei makseta kaikille samaa palkkaa.
– Joukkueessa treenit ovat kaikille samat, mutta on tyypillistä, että joukkueen sisällä ansiot vaihtelevat paljon, Autio kertoo. Hän pitää tätä reiluna, mutta toivoisi, että kaikki ammattimaisesti jalkapalloa pelaavat pystyisivät elättämään itsensä jalkapallolla.
Toistaiseksi ollaan kaukana siitä. Autio kertookin, että monet suomalaispelaajat käyvät osa-aikatöissä tai rahoittavat elämisen opintotuella.
Opiskeleminen pelaamisen ohella turvaa toimeentuloa myös peliuran jälkeen. Vain harva tienaa jalkapalloa pelaamalla niin hyvin, ettei urheilu-uran päätyttyä olisi hankkiuduttava töihin ja tienaamaan. Aution mukaan suomalaiset jalkapallon pelaajat ovatkin verrattain kouluttautuneita. Monet hakeutuvat liikunnan tai urheilun alalle, mutta lukuisia muitakin uravaihtoehtoja on.
– Jalkapallo on joukkuelaji, ja kun on sen sosiaalisen viidakon selvittänyt, pärjää urheilu-uran jälkeen missä tahansa työyhteisössä, Autio sanoo.
Koulutuksen lisäksi jotkut jalkapalloilijat turvaavat tulevaisuuttaan rahastoimalla osan palkastaan peliuran aikana.
Lue myös: Alanvaihto aikuisena – näin se onnistuu x 5
Jalkapallo työllistää koko joukon eri alojen ammattilaisia
Ammatin, harrastuksen ja elämäntavan lisäksi jalkapallo on valtava koneisto ja työllisyyden ala. Laji elättää suuren määrän ihmisiä ympäri maailmaa. – Huippujengeissä työskentelee jopa satoja eri alojen ammattilaisia, joiden tehtävänä on parantaa joukkueen suorituskykyä, Autio kertoo.
Useimmat lajin parissa työskentelevät ovat Aution mukaan pelanneet jalkapalloa joko ammatikseen tai harrastuksena. Hän pitää lajin syvää tuntemista positiivisena asiana, mutta toivottaa tervetulleiksi alalle myös ne, joilla pelitaustaa ei ole. – Tätä kautta saataisiin alalle erilaista näkemystä. Se voisi olla tosi freesiä.
Jalkapalloilijan uraa odotellessa: Katso avoimet työpaikat.
