Syrjimätön rekrytointi on inhimillistä ja avointa

Kesätyöhaut käyvät kuumana, ja monelle nuorelle kesätyöpaikan saaminen voi tuntua haasteelliselta. Erityisen suuria ponnisteluja kesätyönhaku vaatii erityisryhmiltä, kuten vammaisilta tai maahanmuuttotaustaisilta nuorilta. 

Avaa silmät osaamiselle -tapahtumassa keskusteltiin siitä, miten työnantaja voi taata tasapuolisen ja oikeudenmukaisen hakuprosessin kaikille. Aiheeseen pureuduttiin nuorten johdolla kolmen Roundtable-keskustelun merkeissä.

Mieti haasteita itsesi kautta ja ole inhimillinen

STM:n mukaan 30 000 osatyökykyistä haluaisi tehdä töitä, mutta ei ole työssä. Harva työnantaja tietää tukitoimista, joita on tarjolla vammaisen työllistämiseen.

Esimerkiksi TE-toimiston palkkatuki ja työolosuhteiden järjestelytuki auttavat kattamaan mahdolliset muutostarpeet työpaikalla.

– On harmillista, että vammaista ei osata ajatella työntekijänä, jos hänellä on henkilökohtainen avustaja.

Esimerkiksi pyörätuolissa istuvalla aivot toimivat ja tietokoneen käyttö onnistuu, mutta avustaja on tarpeen esimerkiksi tarjottimen kantamisessa, kertoo Kalle Majamaa. Esa Riikonen puolestaan toivoo, että näkymättömistä haasteista keskusteltaisiin enemmän.

Esimerkiksi lukihäiriöön tai ADHD:hen liittyvät ongelmat olisi helpompi tuoda esiin, jos niistä juteltaisiin enemmän.

– Jokaisella meistä on näkymättömiä haasteita ja pientenkin asioiden huomioiminen voi vähentää stressiä työpaikalla ja tehostaa työntekoa, hän painottaa. Hän lisää, että harmittavan usein näkymättömät esteet ohitetaan olankohautuksella, vain koska ne eivät näy kaikille.

– Esimerkiksi lasiseinät ja hälinä vievät paljon ADHD:sta kärsivän henkilön energiaa, vaikka ne eivät haittaa kaikkia työntekijöitä. Moniin asioihin, kuten työergonomiaan, puututaan työpaikoilla esimerkiksi sähköpöytien avulla. Miksei näkymättömiin esteisiin suhtauduta samalla tavalla? Riikonen haastaa.

Älkä oleta vaan kysy rohkeasti ja anna mahdollisuus

Tapahtuman pääpuhuja, Keskon yhteiskuntasuhdejohtaja Eeva Salmenpohja mietti puheenvuorossaan, miksi vastuullisuustyötä on tärkeä tehdä.

– Yrityksiltä odotetaan enemmän. Ei riitä, että noudatetaan lakeja ja hankitaan vastuullisesti. On tehtävä vielä enemmän, Salmenpohja tummaa. Esimerkiksi erityisryhmien työllistäminen on entistä tärkeämpää. K-ryhmän ja Kehitysvammaliiton Monenlaisia tuloksentekijöitä -hankeen myötä ketju on löytänyt uusia osaajia.

– Moni kauppiaamme sanoo, että kehitysvammaiset nuoret ovat hoitaneet tehtävänsä esimerkillisesti. Samalla pinnalle on noussut odottamattomia haasteita, kuten se, että nuoret tulevat töihin tuntia liian aikaisin. Meidän kokemuksemme mukaan työnohjaus ja valmennus ovat ratkaisevan tärkeitä. Yksittäisen rekrytoijan on vaikea arvioida, mihin tehtävään erityisryhmään kuuluva nuori voi työllistyä, Salmenpohja kertoo.

Syrjimätön rekrytointi: ole avoin ja kiinnostunut

– Työnhaussa harvoin myönnetään, että hakijan tausta vaikuttaa. Omalla kohdallani eniten on vaikuttanut se, että käytän huivia. Mutta miten ihmeessä yksi kankaanpala voi vaikuttaa työntekoon niin paljon, kysyy Planin maahanmuuttajatyöhön osallistuva opiskelija Khadra, 22. HR-asiantuntija Saila Luumi puolestaan muistuttaa, että vammaisella henkilöllä on oikeus päästä työhaastatteluun, jos hänet hakemuksen ja CV:n perusteella sellaiseen kutsutaan.

–Asioista puhutaan usein ideologisella tasolla, mutta jos haastattelu perutaan siksi että henkilö istuu pyörätuolissa, ei olla kovin pitkällä, hän tuumaa. Luumi pitää myös tärkeänä, että rekrytoijat rohkeammin ottaisivat selvää työntekijän osaamisesta ja rajoitteista.

– Monesti oletetaan, etten osaa suomea vain siksi, että kannan huivia ja olen ihonväriltäni tummempi, Khadra heittää esimerkin.

– Jos et tiedä mihin toinen on kykenevä, niin kysy, Luumi painottaa. Työmarkkinat ovat murroksessa. Nuorten sukupolvi on edellisiä pienempi ja heistä tullaan taistelemaan sekä työntekijöinä että asiakkaina. Yrityksillä ei ole varaa olla toimimatta vastuullisesti. Lisäksi Suomi muuttuu monimuotoisemmaksi koko ajan.

– Jotta erilaisia asiakaskuntia voi palvella, täytyy asiakaspalvelijoiden nähdä ja ymmärtää heidän tarpeensa. Olemme huomanneet, että moninainen työntekijäkunta kannattelee toimintaa parhaiten, Salmenpohja toteaa.  

Avaa silmät osaamiselle -tapahtuman kolme tärkeintä oppia:

Rekrytoijan pitäisi kiinnittää huomiota työntekijän osaamiseen eikä muihin asioihin, se on osa rekrytoijan ammattitaitoa.

Huomioi työpaikan näkymättömät esteet ja ota työntekijöiden parannusehdotukset todesta.

Monimuotoinen työntekijäkunta palvelee erilaisia asiakkaita parhaiten.

Avaa silmät osaamiselle -tapahtuma järjestettiin 7.2. Tapahtuma alkoi työnantajille suunnatulla osuudella ja jatkui iltapäivällä rekrytointitapahtuman merkeissä nuorisokeskus Hapessa. Paikan päällä kävi noin 200 nuorta. Mukana olivat: Kesko, Restel, Barona, Lassila & Tikanoja, Espoon kaupunki ja Helsingin kaupunki.  

Kuvat: Niko Jekkonen Teksti: Charlotta Forsberg