Muutoksia työturvallisuuslakiin – mitä työnantajan tulee huomioida?
Työturvallisuuslain muutokset astuivat voimaan 1.6.2023. Keskeisimmät muutokset ja tarkennukset koskevat kolmea pykälää ja ohjaavat työnantajaa aikaisempaa enemmän huomioimaan työntekijän henkilökohtaiset edellytykset. Henkilökohtaisia edellytyksiä ovat muun muassa työntekijän nuori ikä tai ikääntyminen, kielitaito tai osatyökykyisen yksilölliset rajoitteet tai tarpeet. Yhtenä lakimuutoksen keskeisenä tavoitteena on työturvallisuusvelvoitteita tarkentamalla ehkäistä työkyvyttömyyttä, parantaa mahdollisuuksia työskennellä pitkään työkykyisenä sekä vähentää varhaista työelämästä poistumista.
Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite (8 §)
Yleinen huolehtimisvelvoite velvoittaa työnantajan tarpeellisin toimenpitein huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on lain muutosten mukaan erityisesti otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi. Yksilöllisillä toimenpiteillä tarkoitetaan työolosuhteiden mukauttamista vastaamaan työntekijän edellytyksiä. Työnantajan tulee ottaa huomioon mahdollisuus sopeuttaa työ työntekijän edellytyksiin.
Lisäksi huolehtimisvelvoitteeseen liittyvää työnantajan tarkkailuvelvoitetta on täsmennetty siten, että työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristön, työolosuhteiden ja turvallisten työtapojen lisäksi myös työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä. Täsmennyksellä on yhteys yllä mainittuun muutokseen, jolla selkeytetään työnantajan huolehtimisvelvoitteen sisältöä yksilötasolla. Tarkkailun kautta työnantajalla on mahdollisuus havaita ajoissa, mikäli on tarve toteuttaa yksilöllisiä toimenpiteitä työntekijän terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi.
Vaarojen arviointi (10 §)
Työnantajalla on velvollisuus selvittää ja arvioida työn vaarat. Vaarojen arvioinnissa huomioon otettavaksi seikaksi lisätään uudistuksen myötä ikääntyminen. Tarkoituksena on varmistaa eri ikäisiin työntekijöihin liittyvien vaara- ja haittatekijöiden tunnistamista, millä on merkitystä erityisesti vanhempien työntekijöiden näkökulmasta.
Muutoksella täsmennetään myös sitä, minkälaisia kuormitustekijöitä työnantajan tulee huomioida osana vaarojen arviointia. Työnantajan tulee huomioida vaarojen arvioinnissa työn fyysiset kuormitustekijät sekä työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät. Sekä fyysiset että psykososiaaliset työolosuhteet on huomioitava työn kuormitustekijöitä tunnistettaessa. Psykososiaalisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi työn yksitoikkoisuus, liiallinen työmäärä työaikaan nähden, toistuvat keskeytykset tai epäkohdat työyhteisössä.
Velvollisuus antaa työntekijälle opetusta ja ohjausta (14 §)
Antaessaan työntekijälle opetusta ja ohjausta, työnantajan on työntekijän ammatillisen osaamisen ja työkokemuksen ohella huomioitava jatkossa myös työntekijän muut henkilökohtaiset edellytykset. Muutoksen tarkoituksena on korostaa sitä, että vaarojen arvioinnissa tunnistettuihin tekijöihin tulee kiinnittää huomiota myös työntekijän opetuksessa ja ohjauksessa.
Edellä mainittujen muutosten lisäksi raskaussuojelun perussäännöstä (11 §) selvennetään. Erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä koskevaan pykälään tehtiin täsmennys siten, että myös äskettäin synnyttänyt sekä imettävä työntekijä kuuluvat raskaana olevan työntekijän ohella säännöksen piiriin. Jos työstä aiheutuu erityistä vaaraa raskaana olevalle, äskettäin synnyttäneelle tai imettävälle työntekijälle, tulee työnantajan ryhtyä tarvittaviin torjuntatoimenpiteisiin tai pyrittävä siirtämään työntekijä tälle sopiviin muihin työtehtäviin.
Työnantajan kannattaa siis jatkossakin kiinnittää huomiota kattavaan perehdytykseen, säännölliseen koulutukseen ja jatkuvaan vaarojen arviointiin työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset huomioivalla tavalla. Käytännössä työnantajan kannattaa varmistua esimerkiksi siitä, että perehdytysmateriaali on kielellä, jota työntekijä ymmärtää ja että työntekijällä on riittävästi aikaa uuden teknologian opetteluun. Uudistetun lainsäädännön myötä työnantajan on syytä kiinnittää erityistä huomiota eri ikäisten ja eri tilanteissa olevien työntekijöiden tarpeisiin.
Työturvallisuusvelvoitteiden laiminlyönti voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Nyt muutoksen kohteena olevat pykälät ovat käytännössä rikosprosessien kannalta keskeisimpiä työturvallisuuslain säännöksiä, minkä vuoksi työnantajan on syytä olla tietoinen lakiin tehdyistä muutoksista ja täsmennyksistä. Työturvallisuus on laajalle ulottuva kokonaisuus, joka edellyttää työnantajalta jatkuvaa havainnointia ja tarpeen mukaan toimenpiteisiin ryhtymistä.
Lue myös: Yhdenvertaisuuslain uudistus ja sen tuomat muutokset työelämään
