Yhdenvertaisuuslain uudistus ja sen tuomat muutokset työelämään
Yhdenvertaisuuslain uudistusta on valmisteltu keväästä 2021 lähtien ja uudistus on ollut osa pääministeri Marinin hallitusohjelmaa. Hallitus antoi eduskunnalle esityksen uudesta yhdenvertaisuuslaista 19. syyskuuta 2022. Eduskunta hyväksyi yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen ja se etenee seuraavaksi presidentin vahvistettavaksi. Lakiuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1. kesäkuuta 2023.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivalta laajenee
Voimassa olevan lain mukaan työsuojeluviranomaiset valvovat yhdenvertaisuuslain noudattamista työsuhteessa, julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa sekä työharjoittelussa. Ehdotuksella ei ole tarkoitus puuttua työsuojeluviranomaisten toimivaltaan yhdenvertaisuuslain valvonnassa eikä niitä koskeviin resursseihin. Jatkossa yhdenvertaisuuslain noudattamista työelämässä valvovat sekä yhdenvertaisuusvaltuutettu että työsuojeluviranomaiset. Viranomaiset olisivat omilla tahoillaan valvontatoimessaan itsenäisiä ja voisivat käyttää laissa erikseen säädettyjä valvontakeinoja. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voisi muutoksen myötä selvittää syrjintäepäilyjä myös työelämää koskevissa tapauksissa ja antaa perustellun kannanoton yhdenvertaisuuslain vastaisen menettelyn ennaltaehkäisemiksi.
Muutoksen avulla halutaan tehostaa yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävän toteuttamista lisäämällä yhdenvertaisuusvaltuutetun tiedonsaantioikeuksia ja laajentamalla oikeutta tehdä tarkastus. Tarkoituksena on muuttaa tiedonsaantioikeuksia koskevaa säännöstä niin, että yhdenvertaisuusvaltuutetulla olisi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tietoja myös työnantajalta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu saisi myös jatkossa tehdä tarkastuksen työnantajan toimitiloissa.
Työsuojeluviranomaisen valvontatoimivaltaa tarkennetaan
Nykytilanteessa on esiintynyt epäselvyyttä työsuojeluviranomaisen valvontatoimivallan rajojen osalta. Tämän takia halutaan täsmentää työsuojeluviranomaisen valvontatoimivallan rajoja niin, että työsuojeluviranomaisen toimivalta koskisi jatkossa työelämää.
Työsuojeluviranomaisen kehotusmenettelyä ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan myös työnantajan velvollisuutta arvioida ja edistää työpaikan yhdenvertaisuutta. Työsuojeluviranomainen voisi jatkossa tehdä velvoittavan päätöksen asiassa, mikäli työnantaja ei noudattaisi annettua kehotusta.
Syrjinnän uhreja halutaan tukea ehdottamalla, että työsuojeluviranomaisen tulisi yksittäistapauksellisen valvonnan yhteydessä tiedottaa syrjinnän uhreja yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävästä edistää sovintoa.
Työnantajan yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitetta selkeytetään
Yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitetta selkeytetään sen osalta, mitä työnantajan tulee ottaa huomioon arvioidessaan yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla. Työnantajan tulisi esimerkiksi huomioida eri syrjintäperusteet osana arviotaan yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla. Velvollisuus koskisi kaikkia työnantajia. Arviointi olisi tehtävä myös työhönoton osalta. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole tarkoitus muuttaa nykyistä oikeustilaa, vaan selkeyttää yhdenvertaisuuslain nykyistä pykälää.
Vähintään 30 henkilöä säännöllisesti työllistävien yritysten olisi laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelman tulisi jatkossa sisältää työpaikan yhdenvertaisuuden arvioinnin johtopäätösten lisäksi myös edistämistoimenpiteet. Päivitettyjen yhdenvertaisuussuunnitelmien osalta lakiehdotus sisältää siirtymäajan.
Kyseisten selkeytysten jälkeen toiveena on, että oikeustila on selkeämpi, jolloin myös työsuojeluviranomaisen valvonta olisi tehokkaampaa kyseisten velvoitteiden osalta.
Muut muutokset
Uudistetussa yhdenvertaisuuslaissa yhdenvertaisuussuunnittelu ja yhdenvertaisuuden edistäminen laajentuisi koskemaan myös varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia. Varhaiskasvatuksen osalta on tarkoitus myös selkeyttää järjestäjän ja palveluntuottajan sekä koulutuksen järjestäjän vastuuta puuttua tiedossaan olevaan häirintään. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että varhaiskasvatuksen osalta olisi tähdellistä säätää velvoittavista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmista.
Häirinnän säännöstä muutetaan niin, että lain säännöksestä ilmenee, että häirintä voisi kohdistua yksilön lisäksi myös ihmisryhmään. Myös varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvan häirinnän hoitamista ja siihen puuttumista halutaan selventää.
Kohtuullisten mukautusten osalta lakiin lisättäisiin korostus, jonka mukaan mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan ensisijaisesti huomioon vammaisen henkilön tarpeet.