Vastuullisuus

Kun vain oikea työ löytäisi oikean tekijän

28.12.2021 klo 10:05

Mistä on kyse, kun työttömät eivät työllisty, vaikka työpaikkojen määrä kasvaa? Mitä me, tavalliset työntekijät ja tavalliset työnantajat, voimme tehdä tilanteen muuttamiseksi?

Tilastokeskuksen mukaan avoimia työpaikkoja oli tämän vuoden kolmannella neljänneksellä 62 400. Työpaikkojen määrä on siis kasvanut huomattavasti vuoden takaiseen.

Työllisyystilastot kertovat omaa karua totuuttaan: Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä olleita oli lokakuussa 108 000 suomalaista. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi viime vuodesta.

Työskentelen itse ruohonjuuritasolla työhönvalmentajana. Asiakkainani on nuoria helsinkiläisiä työttömiä työnhakijoita. Paperille luodun profiilin mukaan he ovat haastavassa työmarkkinatilanteessa ja heistä puhutaan haastavasti työllistyvinä asiakkaina.

Tässä työssä kohtaan jatkuvasti työllistymisen haasteen, johon ei vaikuteta poliittisilla päätöksillä. Kyse on asenteista, työnantajien suhtautumisesta työttömyyteen ja siitä, millainen ymmärrys työnantajilla on ”hyvästä työntekijästä”.

Onko kaikkiin tehtäviin hyvä työntekijä sosiaalisesti taitava, kunnianhimoinen ja hyvässä kunnossa?

Asiakkaitani yhdistää se, että heiltä puuttuu jokin näistä kolmesta ominaisuudesta. Työnhakijat ovat aivan yhtä monenlaisia kuin suomalaiset ylipäätään: kaikki erilaisia, kaikki saman arvoisia. Vai olemmeko?

Kuinkas sitten kävikään?

”Mä en voi ymmärtää. Mä oon ahkera, tunnollinen ja mulla on perustutkinto. Eikö kukaan halua työntekijää, joka tulisi joka aamu töihin, hoitaisi työnsä ja olisi tyytyväisenä työssä eläkeikään asti. Onko oikeasti se, että mä jännitän uusia ihmisiä ja sosiaalisia tilanteita joku vakava synti, jonka takia mua ei halua kukaan?”

Tätä kysyi minulta asiakas, joka on etsinyt teollisuuden työpaikkaa pian vuoden. Hän ei hae työpaikkoja, joissa vaaditaan timanttisia tiimityötaitoja tai asiakaspalvelutaitoja. Hän tunnistaa kykynsä ja haasteensa, suhtautuu niihin realistisesti ja haluaa olla rehellinen työnantajalle. Hän on ahkera ja suosittelijat voisivat kertoa hänen olevan tunnollinen, työnantajaa kunnioittava ja näppärä käsistään.

Työhaastattelutilanne on kuitenkin hänelle vaikea: sanoja on vaikea löytää ja silmiin katsominen on pelottavaa. Toistaiseksi tämä on aiheuttanut sen, ettei asiakastani nähdä potentiaalisena työntekijänä mihinkään työhön. Suosittelija ei ole saanut yhtäkään soittoa.

Vastuullista työllistämistä

Työllisyysasteen paraneminen on meidän kaikkien etu. Tampereella vuonna 2019 tehdyn laskelman mukaan 2 809 työttömän työllistyminen voi tarkoittaa lähes kymmenen miljoonan euron plussaa kunnan budjettiin.

Voisiko yksi ratkaisu työllisyyden parantamiseen olla yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti vastuullinen työllistäminen? Olisiko nopeinta ja tehokkainta, jos aloittaisimme asennemuokkauksen omasta itsestämme ja muuttaisimme suhtautumistamme työttömiin työnhakijoihin?

Työttömän työnhakijan palkkaaminen koetaan riskinä. Vielä suuremmaksi uhka kasvaa, jos työnhakija ei ole työhakemuksissa esitelty superihminen. Ennakko-oletukset, mielikuvat ja pelot vaikuttavat edelleen hallitsevan rekrytointimarkkinoita. Rekrytointi on kallista ja virherekrytointeja pitää pyrkiä välttämään, sen kyllä ymmärrän. Mutta.

Työnantajat toivovat sitoutuneita ja motivoituneita työntekijöitä. Työttömyysjakso ei useinkaan heikennä työmotivaatiota tai vähennä työnantajan arvostusta. Päinvastoin.

Oman kokemukseni mukaan työhön haluavan työntekijän työttömyysjakso aiheuttaa työnhakijassa suuria muutoksia niin asenteisiin kuin arvoihinkin. Kun on ollut työtä vailla, sen saaminen usein kovankin yrityksen jälkeen merkitsee hänelle vielä enemmän.

Kyse ei ole vain siitä, että työtön saa työtä, vaan mitä heillä on annettavana työnantajalle. Asiakkaanani on osaavia ja oppimishaluisia ihmisiä, joiden työpanos jää tällä hetkellä hyödyntämättä. Kun vain oikea työ löytäisi oikean tekijän.

Työnantaja ei ymmärrettävästi ehdi tutustua jokaiseen työnhakijaan syvällisesti. Työhakemus ja CV toimii karsinnan välineenä ja haastatteluun pääsee usein vain kourallinen työnhakijoita.

Nöyrin pyyntöni työnantajille kuitenkin on, että ennen työhaastatteluaja rekrytointia työnantaja miettisi hetken omia toiveitaan, omia arvojaan ja sitä, mistä omat mielikuvat suhteessa työnhakijaan syntyvät.

Mitä on olla vastuullinen työnantaja?

Onko työtehtävä sellainen, että se vaatii yhteiskunnassa tällä hetkellä usein arvostettuja ominaisuuksia, sosiaalisuutta, kunnianhimoa ja loistavaa fyysistä kuntoa? Vai voivatko nämä ominaisuudet itse asiassa olla joskus este työhön sitoutumiselle, työtyytyväisyydelle ja asenteelle suhteessa työhön, johon työntekijä palkataan?

Haluanko olla vastuullinen työllistäjä ja mitä kaikkea se tarkoittaa? Mihin kaikkeen voin työnantajana vaikuttaa?

Blogin kirjoittaja Marleena Hiltunen on työhönvalmentaja Hoivatie Oy:ssä. Hoivatie tuottaa vaikuttavia sosiaalipalveluja tukea tarvitseville. Hoivatie on syntynyt Nuorten Ystävien ja Oulun Diakonissalaitoksen yhdistettyä palveluliiketoimintansa.

Hoivatie on mukana Vastuullinen työnantaja -kampanjassa. Kampanjan jäsenet sitoutuvat vastuullisen työnantajuuden periaatteisiin. Kampanjassa on mukana yli 150 työnantajaa sekä työelämän asiantuntijaorganisaatiota ja se koskettaa jo yli 200 000 työntekijää Suomessa. Lue lisää kampanjasta täältä!