Väärän ikäinen läpi työuran?

Muistan, miten työuran alussa tunsin olevani liian nuori ja kokematon. Ajattelin, että kunhan vain saisin ensimmäisen työpaikan, ei enää tarvitsisi stressata työpaikan saamista iän vuoksi. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole, sillä tutkimusten valossa ikä vaikuttaa työnhaussa läpi työuran.

Samansuuntaisia tuloksia saimme, kun kysyimme Oikotie Työpaikkojen syyskuun Kuukauden kysymyksessäkävijöiltämme heidän kokemuksiaan ikäsyrjinnästä - vastausten perusteella ikäsyrjintää ovat kokeneet hyvin eri ikäiset työnhakijat.

Yliopistosta valmistutaan keskimäärin 27-vuotiaana ja ammattikorkeakouluista muutama vuosi aikaisemmin. Uran alussa työpaikan saaminen voi olla haastavaa erityisesti puuttuvan kokemuksen vuoksi. ”Kaksikymppisenä on käytännössä mahdoton saada mitään hyviä töitä, kun ei vielä ole sitä kokemusta”, kommentoi yksi kysymykseen vastannut.

Pian valmistumisen jälkeen, kolmenkympin kieppeille osuvat aktiivisimmat perheen perustamisvuodet. Etenkin nuori nainen nähdään usein riskirekrytointina ja perheen perustamisaikeista saatetaan kysyä haastatteluissa jopa suoraan. Nimimerkki Lapseton nainen kirjoittaa Oikotien kuukauden kysymykseen ”Pelkään, etten saa töitä siksi, että olen lapsentekoiässä, vaikka lapsia ei ole tulossa.” Nimimerkki Misty kommentoi puolestaan: ”Jatkuvasti kysellään aionko perustaa perheen vai onko jo perhettä. Etenkin kun 30 on tullut mittariin, niin painostus on suurempi.”

Jotta Suomen talous pyörii ja huoltosuhde ei romahda, työelämässä pitäisi jaksaa entistä pidempään. Vuonna 2000 syntynyt voi odottaa pääsevänsä eläkkeelle hieman yli 68-vuotiaana, nykyiset nelikymppiset 66,5-vuotiaina. Matka sinne asti ei kuitenkaan ole mutkaton. Itse en ole vielä törmännyt ikäsyrjintään korkean iän vuoksi, mutta tutkimusten mukaan se aika voi koittaa yllättävän pian.

Esimerkiksi vuonna 2017 Uppsalan yliopistossa valmistuneen tutkimuksen mukaan selvä ikäsyrjintä työmarkkinoilla alkaa jo 40-vuotiaana, jolloin tutkimuksessa lähetettyihin työhakemuksiin alkoi tulla merkittävästi vähemmän vastauksia ja haastattelukutsuja. Kun rekrytoijilta kysyttiin, mikä eri-ikäisissä hakijoissa epäilyttää, korostui yli 40-vuotiaissa hakijoissa kolme asiaa: kyky oppia uutta, kyky sopeutua ja olla joustava sekä kyky innostua ja ideoida. Jostain syystä kuvitellaan, ettei keski-ikäinen enää innostuisi uudesta.

Jos liian vanhaksi leimaudutaan jopa 30 vuotta ennen odotettua eläkeikää, on sillä väistämättä negatiivisia seurauksia niin inhimillisesti kuin talouskasvun näkökulmastakin. Ikäsyrjintä jäykistää työmarkkinoita, kun keski-ikäiset eivät hae paikkoja, joissa he epäilevät tulevansa torjutuiksi. Toisaalta nuorten pääseminen oman alan töihin hidastuu työuran toisessa päässä, kun vaaditaan kokemusta, jota ei siinä vaiheessa voi olla.

Kuka nykypäivän kvartaalitaloudessa ja teknologisessa murroksessa uskoo, että rekrytoitavan työtehtävä on edes olemassa kahdenkymmenen vuoden päästä? Muutos on niin laajaa, että siinä on luotettava koko työvoiman oppimiskykyyn. Yritykset hyötyisivät saadessaan käyttöönsä uran eri vaiheissa olevien työntekijöiden vahvuuksia. Monimuotoisella työyhteisöllä on myös yrityskulttuuria rikastavia vaikutuksia ja työntekijät oppivat toisiltaan iästä riippumatta.

Myös toisenlaisia tutkimustuloksia löytyy. Yli 50-vuotiaat työntekijät ovat ammattitaitoisia, näkemyksellisiä, pitkäjänteisiä ja vastuuntuntoisia, selviää työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan tuoreesta kyselytutkimuksesta. ”Vain reilu viidennes vastaajista on sitä mieltä, että ikä on merkityksellinen tekijä rekrytointipäätöstä tehdessä.", kommentoi Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen.

Ikä saattaakin vaikuttaa rekrytointiprosessissa myös tiedostamatta. Vaikka työpaikkailmoituksella ei suoraan haettaisi tietyn ikäistä tekijää, voi tämä tulla ilmi esimerkiksi sanavalinnoista. ”Aika usein ilmoituksissa haetaan nuorekkaaseen joukkoon tekijää”, kommentoi nimimerkki Miima. ”Monet yritykset käyttävät tiettyjä rekryfirmoja, jotka ovat erikoistuneet nuorempien palkkaamiseen. Tämä viestii, ettei vanhempia haluta, vaikka tehtävävaatimukset ovat kovat”, kirjoittaa nimimerkki RT.

Yksi tapa vähentää iän merkitystä on anonymisoida rekrytointiprosessi, ja kerätä työhakemukselle ainoastaan osaamiseen ja työkokemukseen liittyviä asioita ja jättää esimerkiksi ikä ja valmistumisvuodet pois. Jotkut yritykset ovat tätä jo pilotoineet. Myös työpaikkailmoituksen sanavalintoja kannattaa miettiä niin, etteivät ne puhuttele ainoastaan tietyn ikäisiä hakijoita.

Kuusikymppinen tuttavani joutui lähtemään työpaikastaan yt-neuvotteluiden seurauksena. Vaikka hänellä oli kysyttyä osaamista, hän epäili uuden työpaikan löytämisen olevan iän vuoksi niin vaikeaa, että alkoi orientoitua eläkeläisen elämään. Jonkin ajan kuluttua rekrytointikonsultti otti yhteyttä ja pyysi työhaastatteluun - hän oli nähnyt tuttavani profiilin LinkedInissä ja vakuuttunut hänen osaamisestaan. Tuttavani hätkähti yhteydenottoa ja kiirehti varmistamaan, tietääkö rekrytoija, minkä ikäinen hän on. Tämä vastasi, että onko sillä jotain merkitystä? Tällaisen asenteen soisi yleistyvän.

Lähteet: Tivi, Oikotie Työpaikat, Kuukauden kysymys, Yle