Työuupumuksen oireet ovat tuttuja yhä useammalla infotulvassa vellovalle tietotyöläiselle. Miltä työuupumuksen vaiheet tuntuvat, ja miten omaa toipumista voi parhaiten edistää?

– Työssä uupuminen ei ole mitenkään harvinaista. Etenkin tietotyö on roikkumista kaaoksen reunalla: pieni kiire ylläpitää hyvää työvirettä, mutta työmäärän kasvaessa kiire kroonistuu ja luo arkeen yhä enemmän painetta, Mehiläisen työterveyspsykologi Panu Aalto aloittaa.

Uupumiseen vaikuttaa iso joukko asioita. Yleisemmin ongelmat liittyvät työn määrään ja -kuormittavuuteen tai työtehtävissä tapahtuviin muutoksiin, jotka eivät tunnu itselle luontaisilta. Lisäksi työpaineisiin saattaa yhdistyä yksityiselämään liittyviä kuormittajia, kuten parisuhdeongelmia tai vaikka läheisen omaishoitajana toimimista.

Uupumus syö ilon

Ensioireet tulevat usein varkain, mutta luovat kierteen nopeasti. Kiireen  kroonistuttua toiminta muuttuu robottimaiseksi ja työn ilo katoaa.

Kotiin päästyä olo on niin väsynyt, ettei jaksa kuin maata sohvalla ja tuijottaa Netflixiä, vaikka esimerkiksi liikunta palauttaisi työstä paremmin.

– Seuraavan vaiheen oireisiin kuuluu olennaisesti toimintakyvyn lasku. Kun uni ei enää auta väsymykseen, on olo rättiväsynyt viikonlopun jälkeenkin. Silloin ihminen alkaa helposti kyseenalaistaa työnsä mielekkyyttä ja pohtia, onko tässä enää mitään järkeä.

Viimeistään silloin on aika hakea apua työterveyshuollosta. Aalto tosin toivoisi ihmisten suuntaavan esimiehen ja työterveyslääkärin puheille jo ensioireita kokiessaan. Jos ongelmiin puututaan ajoissa, voidaan tilanne usein ratkaista työtehtäviä keventämällä tai muilla niihin liittyvillä muutoksilla ilman sairaslomaa tai vakavampia ongelmia.

Lääkäriin ennen kun pyörryttää

Usein vastaanotolle mennään kuitenkin vasta voimakkaiden fyysisten oireiden ajamana. Niihin voivat kuulua esimerkiksi huimaus, rytmihäiriöt, ahdistus ja erilaiset kehon jännitystilat, kuten niskojen jumittuminen.

Jos uupumus on kasvanut liian suureksi ja uupumiseen liittyy esimerkiksi masentumista, on paras ja usein ainoakin vaihtoehto sairasloma, jonka ensimmäiset viikot kuluvat yleensä univelan tasaamiseen.

– Monet saavat voimaa metsässä kävelystä, maisemien katselusta, kevyestä liikunnasta tai vaikka vain hengittelystä kaikessa rauhassa. Kun pahin uupumus on kaikonnut, mieli alkaa yleensä miettiä, miten työt ja mahdolliset muut uupumiseen kytkeytyvät asiat voisi jatkossa järjestää paremmin.

Burnout-kokemus onkin monelle käännekohta joka saa pohtimaan oman elämän ja työn mielekkyyttä. Tyypillistä on, että pohdinta herättää ajatuksen työpaikan tai alan vaihdosta tai ainakin halun vähentää työhön kuluvia tunteja.

Palaa työhön varovasti

Hyvä tapa pohtia omaa työkykyä on miettiä, millaisia ajatuksia työhön paluu herättää: onko olo innostunut ja eteenpäin katsova, vai aiheuttaako ajatus lähinnä ahdistusta?

– Sairasloman jälkeen työhön paluu yleensä jännittää. Moni syyttää sairaudesta itseään ja miettii, kuinka työkaverit asiaan suhtautuvat ja haluavatko he tietää poissaolon yksityiskohtia. Useimmiten työkaverit ovat kuitenkin vain tyytyväisiä saadessaan kollegansa takaisin.

Työuupumukselle altistavia tekijöitä ovat tunnollisuus ja perfektionismi, jotka usein altistavat myös kovalle itsekritiikille. Uupumuksessa itsensä soimaaminen on kuitenkin turhaa. Jos muiden kohtaaminen mietityttää, kannattaa miettiä etukäteen, kuinka paljon haluaa asiasta kertoa ja miten toivoo asiaa työpaikalla käsiteltävän.

Anna itsellesi aikaa 

Positiivista työhön paluuta voi edistää esimiehen ja työterveyslääkärin kanssa pidetty työterveysneuvottelu, jossa voidaan miettiä muun muassa työntekijän voimavaroihin sopivaa työmäärää ja työtehtävien modifiointia. Vaikka olo tuntuisi levänneeltä ja mieli halajaisi heti uusiin haasteisiin, on tärkeää ottaa ensimmäiset viikot ja kuukaudet varovasti, varmistaen ettei pian ole uudelleen samassa tilanteessa.

– On hyvä tiedostaa, ettei palautuminen aina tapahdu hetkessä. Siksi työhön paluulle ei kannata asettaa epärealistisia tavoitteita vaan antaa itsensä toipua kunnolla.

Jos työelämässä haluaa jaksaa, on työllä oltava myös vastapainonsa. Siksi viikoissa pitäisi olla tilaa myös hyville ihmissuhteille ja harrastuksille, jotka itselle antavat energiaa.

 

Anna Väre