Työkyky vaihtelee elämän mutkissa
Mitä tapahtuu kun sairastuminen keskeyttää työuran? Työuran varrelle voi osua sairauksia, jotka heikentävät työkykyä ja ammatillista itsetuntoa. Koska kuntoutumista edistää nopea reagointi, työmaailmassa tulisi hyväksyä ajatus, että työkyvyn vaihtelu on luonnollinen osa elämää.
Sairaus voi iskeä milloin tahansa. Fyysisessä työssä ja istumatyössä piilevät molemmissa omat riskinsä. Usein ne liittyvät tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, kuten selkä-, niska, ja hartiakipuihin tai nivelrikkoon.
Aina ei kestä pää. Mielenterveysongelmat ovat toinen merkittävä työkyvyn alentaja ja työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttaja. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappan mukaan psyykkinen työkyvyttömyys johtuu yleisimmin masennuksesta. Muita yleisiä ongelmia työssä käyvillä ovat erilaiset ahdistuneisuushäiriöt, kuten sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät pelot ja paniikkihäiriöt.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan yli puoli miljoonaa suomalaista kokee jonkin pitkäaikaissairauden tai vamman vaikuttavan työskentelymahdollisuuksiinsa alentavasti. Joidenkin kyselyiden mukaan jonkinlaisesta työkykyä alentavasta haitasta kärsii jopa puolet työssä käyvistä.
Mattila-Holappan mukaan laskenut työpanos voi aiheuttaa ihmisessä häpeää tai riittämättömyyden tunnetta. Siksi työyhteisön tuki ja hyväksyntä on vaikeissa tilanteissa erittäin tärkeää.
– Vaikeassa tilanteessa olevalle ihmiselle työ saattaa olla ihmiselle resurssi, joka edistää hänen toipumistaan ja pitää kiinni elämässä.
Sairaaksi leimautuminen pelottaa
Leimautumisen pelossa moni arastelee kertomasta oireistaan esimiehelle tai työterveyslääkärille. Toipumisen ja työuran jatkumisen kannalta nopea puuttuminen ongelmaan olisi aina paras vaihtoehto. Monissa tapauksissa työkyvyn tilapäistä alenemista voidaan kompensoida työtehtäviä muuttamalla, kuntoutuksella tai apuvälineillä. Asioiden järjestymiseksi tärkeintä on avoin ja vaihtoehtoja hakeva keskustelu esimiehen ja työterveyshuollon kanssa.
Monissa pitkäaikaissairauksissa taudinkuva on yksilöllinen ja aaltoileva. Joskus oireet voivat pahentua vähitellen, joskus ne tulevat yllättäen. Esimerkiksi migreeni voi olla pitkään oireeton, mutta iskeä salakavalasti kesken kovimpien kiireiden.
– Ennustamattomien tilanteiden varalta olisi hyvä keskustella esimiehen kanssa siitä, millaisia rajoituksia sairaus tuo työhön, millaisia erikoisjärjestelyjä työssä olisi mahdollista hyödyntää tai olisiko joku muu tehtävä kenties nykyistä sopivampi? Isommissa yrityksissä tehtäviin liittyvä joustovara on usein pieniä parempi.
Työ vain yksi osa elämää
Jos sairaus pakottaa sairaslomalle, on tärkein tavoite toipuminen. Sen tueksi Mattila-Holappa kehottaa tekemään omien voimavarojen puitteissa kaikkea sitä, mikä itselle tuo iloa ja nautintoa. Myös säännöllinen päiväohjelma tuo päivään hyvää rytmitystä.
Sairastuminen on usein kovin isku ihmiselle, joka identiteetti muodostuu vahvasti työn kautta.
– Olisi toivottavaa, ettei elämä olisi yhden kortin varassa, vaan työn lisäksi elämässä olisi myös muita tärkeitä asioita, kuten perhe, ystävät ja harrastukset. Sairastuessaan ihminen joutuu usein käymään läpi suruprosessin suhteessa asioihin, joista hän joutuu luopumaan.
Mattila-Holappan mukaan työelämässä pitäisi hyväksyä ajatus, että ihmisen työkyky vaihtelee erilaisten elämäntilanteiden mukaan. Pitkän työuran varrelle voi osua sairauksia, väsymystä, perhe- ja parisuhdeongelmia tai muita haastavia elämänvaiheita, jotka vievät energiaa niin, ettei ihmisellä aina ole antaa parasta panostaan työelämälle.
Pidä yhteyttä työpaikkaasi
Mikäli sairaus johtaa pitkään sairauslomaan, sairauden jälkeistä työhön paluuta helpottaa, jos sairasloman aikana pitää yhteyttä työpaikkaan. Sen voi tehdä esimerkiksi päivittämällä kuulumisiaan esimiehelle silloin tällöin.
Vuonna 2016 työkyvyttömyyseläkettä nosti kaikkiaan 152 000 suomalaista. Heistä noin 15 %:lle maksettiin osa-aikaista työkyvyttömyyseläkettä. Mattila-Holappan mukaan osasairauspäiväraha tai osa-aikaeläke voivat olla hyviä ratkaisuja silloin, kun sairaus vaikuttaa jaksamiseen, mutta osa-aikainen työskentely on oman jaksamisen rajoissa mahdollista.
Anna Väre
