Teetkö töitä tauotta ja silloin kun et tee töitä, ajatuksesi harhailevat työkuvioissa ja tunnet syyllisyyttä? Oireet kertovat työholismista. Hellitä hetkeksi – sillä usko pois, se tekee hyvää.

Työpaikoilla on meneillään loppuvuoden kiireisimmät viikot. Työpöytä on saatava tyhjäksi paperipinoista ennen joululomaa ja vuodenvaihteeseen mennessä on valmisteltava toimintakertomuksia, tilinpäätöksiä, raportteja jne.

Kiire voi johtua monista syistä, kuten töiden kasautumisesta, mutta työholisteilla kiire on jatkuvaa. Työholistilla päivät eivät pääty työpaikan oven sulkeuduttua, vaan jatkuvat pitkälle iltaan.

Työholistin tunnit paukkuvat

Työholisti painaa hommia tauotta ja tunteja kertyy viikossa enemmän kuin työvuorolista sallii. Tällainen henkilö ei pysty irrottautumaan työstä edes vapaa-ajalla. Jos työholisti on hetken joutilaana, hänen ajatuksensa harhailevat jo pian työtehtävissä, hän ahdistuu ja tuntee syyllisyyttä siitä, ettei juuri sillä hetkellä tee töitä.

Äärimmillään työholismi muistuttaa  alkoholismia tai pelihimoa. Näistä kaikista on vaikea päästä eroon. Toisin kuin alkoholismi ja pelihimo, työholismi on yhteiskunnassamme hyväksytty addiktio. Kyseessä ei silti ole pysyvä persoonallisuuden ominaisuus, jota ei pystyisi muuttamaan.

Noin joka kymmenes työntekijä on ns. työholisti. Yltiöpäinen työteko on tyypillistä etenkin asiantuntijatehtävissä, joissa rajanveto työn ja vapaa-ajan välillä on tehtävä itse. Tulee houkutus tehdä töitä enemmän ja pidempään kuin vaaditaan.

Työholisti on yleensä lisäksi suorittaja, ylitunnollinen työnarkomaani ja perfektionisti. Hän ei pääse eroon työasioita edes lomalla, sikäli kun malttaa edes jäädä lomalle.

Kiireinen ei ehdi lomalle

Täysin työlleen omistautuva henkilö voi olla työpaikalleen kultakimpale, mutta samalla myös taakka. Hän painaa pitkää päivää työtunteja laskematta. Tasaisin väliajoin hän myös listaa työkavereilleen, mitä kaikkea on jo tehnyt ja mitä kaikkea aikoo vielä tänään tehdä.

Jokainen voikin miettiä, mikä on työmäärällään ja tekemisillään kehuskelevan henkilön motiivi ja onko kysymys esimerkiksi hyväksynnän ja positiivisen palautteen hakemisesta. Ylenmääräisen työnteon ihannointi ei ole toivottavaa, eikä sellaista pitäisikään palvoa.

Jos työholisti kertoo, ettei ole vuosiin ollut lomalla, koska lomailuun ei ole aikaa, niin siinä ei ole ylpeilyn aihetta. Aivot on tärkein työkalumme. Tarvitsemme lepoaikaa ja kunnollista palautumista. Tämä vaatii, että tietokone ja työpuhelin pysyvät vapaa-ajalla suljettuina.

Kannattaakin kysyä itseltään, onko oikeasti niin korvaamaton, että sähköpostien vilkuilu vapaa-ajalla on ihan välttämätöntä ja mitä tapahtuisi jos joululoman aikana ei lukisi sähköposteja lainkaan.

Yöllä nukutaan, eikä tehdä töitä

Jos työasiat estävät nukkumasta, pitäisi olla jo huolissaan. Kun työasiat pyörivät mielessä nukkumaan mennessä ja häiritsevät yöunta, on aika pysähtyä. Myös työnantajan vastuulla ja esimiehen esimerkillä on suuri vaikutus. Sähköposteja ei pidä lähettää yöaikaan ja työt on jaettava sekä mitoitettava oikein.

Työnarkomaanilla on suurempi riski sairastua uupumukseen. Ennen joululomaa kannattaa tehdä vain ne tehtävät, jotka ovat "oikeasti tärkeitä" ja siirtää loput suosiolla ensi vuoden puolelle. Maailmaa ei tarvitse saada valmiiksi jouluun mennessä.

 

Lähde: Yle ja Anne Mäkikankaan, Saija Maunon ja Taru Feldtin toimittama Tykkää työstä - Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet -kirja

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.