Toimiiko hissipuhe työnhaussa?
Hyvä hissipuhe kiteyttää työnhakijan osaamisen ja toiveet muutamaan lauseeseen, mutta ei kuulosta harjoitellulta. Nasevasti muotoillun sisällön lisäksi yhtä tärkeää on kuinka asiansa ilmaisee.
Oikein käytettynä hissipuhe voi olla tehokas työkalu työnhaussa. Työhakupuhetta ei silti voi laatia kuten tavallista myyntiräppiä, sillä viesti täytyy aina kohdentaa yksilöllisesti kuulijalleen.
Uravalmennusyritys Katja Noponen Oy:n valmennusjohtaja Juha Stenbäckin mukaan hissipuhetta voi hyödyntää työhaastattelun lisäksi myös erilaisissa verkostoitumistilaisuuksissa. Silloin on kuitenkin hyvä tunnustella vastapuolen kiinnostusta keskusteluun kyseisellä hetkellä.
– Hyvän rekryhissipuheen ideana on kertoa omasta osaamisesta tiiviisti mutta omaa persoonaa ilmentäen. Kun oman osaamisen ja kiinnostuksen kohteet on sisäistänyt niin, että ne tulevat täysin selkäytimestä, viestiä on helppo muotoilla kuulijan ja tilanteen mukaan.
Lue myös: Hissipuhe - näin vakuutat rekrytoijan.
Kerro työstä, älä titteleistä
Tehokkaimmat hissipuheet kiteyttävät olennaisen alle minuutissa. Kuulijan kannalta tärkeimmät kysymykset ovat, miksi olet kiinnostunut juuri tietystä yrityksestä, mitä osaat ja millaista näyttöä sinulla on osaamisestasi. Sen sijaan että kertoisit missä olet työskennellyt, kerro mitä olet tehnyt ja miten.
– Esimerkiksi asiantuntijan työ voi olla täysin erilaista eri yrityksissä. Siksi on aina hyödyllisempää kertoa työtehtävistä kuin titteleistään. On todella epämiellyttävää, jos ihminen lähtee lokeroimaan itseään sosiaaliekonomisesti entisen työpaikan tai tittelin perusteella. Työtä hakiessaan ei myöskään kannata ryhtyä selvittämään puolison ammattia, koulutusta tai lasten harrastuksia.
Omasta koulutuksesta sen sijaan hissipuheessa voi mainita, mutta on hyvä muistaa, että yksityiskohtien avaaminen sopii paremmin CV:seen. CV joka on hyvä toimittaa keskustelukumppanille joko ennen tapaamista tai sen yhteydessä. Titteleitä enemmän rekrytoijaa kuitenkin kiinnostaa, kuinka työnhakija käyttäytyy ja huomioi keskustelukumppaninsa.
– Työnhaku on aina vuorovaikutustilanne, eikä puhe saa koskaan kuulostaa laskelmoidulta tai ulkoa opetellulta. Työnhakupuheiden tekoa opetetaan nykyään paljon esimerkiksi korkeakouluissa, mutta rekrytoijat ovat todella kyllästyneitä kuulemaan valmiiksi muotoiltuja lauseita, joiden sisältö ei välttämättä kerro työnhakijasta mitään todellista.
Älä lupaa mitä tahansa
Stenbäckin mukaan työnantajaan tekee vaikutuksen ihminen, joka osaa sovittaa osaamisensa yrityksen tarpeisiin, sen sijaan että olisi epämääräisesti valmis tekemään ”mitä tahansa”.
Tee siis taustatyö kunnolla ja selvitä miten yritys eroaa kilpailijoistaan. Kun tiedät mitkä osa-alueet se hallitsee ja missä se kaipaa vahvistusta, osaat mainita osaamisestasi juuri ne palaset, jotka yritykselle ovat arvokkaimpia.
Stenbäckin mukaan moni työnhakija keskittyy myymään itseään valmiina asiantuntijana, sen sijaan että korostaisi olevansa yhä halukas oppimaan ja kehittymään.
– Valmiin paketin sijaan yritykset hakevat enemmänkin hyviä aihioita, ihmisiä, jotka sopisivat heidän työyhteisöönsä ja olisivat halukkaita omaksumaan sen tavat työskennellä. Rekrytoijan näkökulmasta kohtaamisen ja ensivaikutelman merkitystä on mahdotonta korostaa liikaa. Hyvillä käytöstavoilla pääsee aina pitkälle.
Stenbäckin mielestä erityisen paljon kohtaamisessa merkitsee ihmisen olemus, tapa kätellä sekä katsoa silmiin keskustelukumppania. Luontevaa esiintymistä voi treenata kuten puhettakin ottamalla harjoitusyleisöksi kavereita tai perheenjäseniä.
Käytä yhteistä tuttavaa suosittelijana
Kohteliaisuuden lisäksi hyvä tapa herättää työnantajan kiinnostus, on mainita puheessa yhteinen tuttava, jolta on mahdollisesti kuullut yrityksestä tai joka voisi toimia suosittelijana. Myös CV:ssä suosittelijoiden nimeäminen on hyödyksi.
– Soitamme suosittelijoille lähes aina. Usein käyttämämme ”millainen tämä henkilö on” –kysymys on itsessään paljastava, sillä siihenhän voi vastata mitä tahansa. Vastaukset koskevat todella harvoin pelkästään ihmisen osaamista. Paljon useammin suosittelijat kertovat, millainen ihminen on henkilönä, johdettavana tai työkaverina.
Anna Väre