Sydän kärsii stressistä
Työstressi tuntuu sydämessä. Pitää olla tehokas, ajoissa, sosiaalinen, innostunut ja aktiivinen. Vai pitääkö?
Työelämän mahdottomilta tuntuvat odotukset aiheuttavat stressiä. Henkiset paineet kasaantuvat ja saattavat aiheuttaa sydänoireita. Voimakas stressi vaikuttaa veren hyytymistekijöihin ja rasva-aineenvaihduntaan. Nämä taas kiihdyttävät suonten kalkkeutumista. Stressin vaikutukset sydämeen ovat monimuotoisia.
– Koska ihmiset reagoivat stressiin eri tavoin, sen vaikutukset ovat sydämeenkin erilaisia. Verenpaineen nousu on tästä hyvä esimerkki. Toisilla verenpaine nousee hyvin herkästi, toisilla vain vähän. Lopputulokseen vaikuttavat muutkin tekijät, erityisesti elintavat. Siksi stressin vaikutusten tutkiminen on haastavaa. Kun ihminen on stressaantunut, hyvät elämäntavat kuten liikunta ja terveellinen ravinto saattavat jäädä taka-alalle ja vähemmälle huomiolle, jolloin myös nämä tekijät vaikuttavat sydän- ja verisuonielimistöön, ylilääkäri Anna-Mari Hekkala Sydänliitosta sanoo.
Ihmiset kokevat stressin hyvin eri tavoin. Joillekin se on eteenpäin vievä voima, toisille täysin lamaannuttava, ahdistava kokemus. Tärkeintä on erottaa stressin vaikutukset omaan kehoon ja tekemiseen. Jos stressi laantuu esimerkiksi vapaa-ajalla, ei ole mitään hätää. Sen sijaan jos stressi on päällä aamusta iltaan eikä palautuminen onnistu, on aika tehdä jotakin.
Hyötyliikunta kannattaa
Kiireisessä arjessa olisi hyvä muistaa ottaa edes pieni hetki itselle. Jo 10 minuutin hengähdystauko ja pysähtyminen auttaa. Lisäksi kaikissa mahdollisissa tilanteissa kannattaisi harrastaa hyötyliikuntaa.
– Käytä aina portaita liukuportaiden tai hissin sijaan. Jää bussista pois pari pysäkkiä ennen määränpäätä sen sijaan että matkustaisit aina autolla perille asti. Kaupungissa pysäkinvälin kävely ei vielä aikaa kuin 10 minuuttia, mutta tässä ajassa jo annat sydämellesi arvokasta kävelyliikuntaa. Jos lounasruokailu uhkaa jäädä pikaruoaksi, syö mieluusti välipaloina hedelmiä, Hekkala vinkkaa.
Stressikierre poikki
Stressikierre, jossa omat voimat eivät tunnu riittävän arjen haasteista selviämiseen, on syytä katkaista ajoissa. Pitkittynyt stressi on usein syy myös vakavaan uupumukseen, josta toipuminen voi viedä vuosia. Ota asia rohkeasti puheeksi kotona, työpaikalla ja työteveyshuollossa.
– Vaikka stressiä on lähes mahdotonta välttää kokonaan, aina voi miettiä omaa sietokykyään niin stressin kuin työtehtävienkin osalta. Keski-ikäisen kannattaa mitata omaa verenpainettaan aika-ajoin. Jos paine on toistuvasti koholla, kannattaa kiinnittää elintapoihin erityistä huomiota.
Monilla sydämen rytmihäiriöt kuten ”muljahtelut” eli lisälyönnit ovat merkki liiallisesta kuormittumisesta. Jos sen lisäksi vielä unikin häiriintyy, on syytä pysähtyä miettimään ratkaisuja stressin helpottamiseksi.
Vähemmän stressiä:
1. Listaa hyviä asioita. Kirjoita tai ajattele joka päivä viisi hyvää asiaa. Mistä olet kiitollinen? Mitkä asiat ovat hyvin? Pienillä asioilla on usein suuri merkitys, kun vain ehdit pysähtyä niiden ääreen.
2. Kaiva ilo esiin. Muistako milloin olet nauranut kunnolla? Muistele hyviä hetkiä ja muistoja – hymyile ja naura, myös itsellesi.
3. Älä murehdi. Jos tapanasi on murehtia, tee se vain kerran päivässä. Kirjaa murheet ylös paperille ja anna niille aikaa esimerkiksi 30 minuuttia vuorokaudessa. Sano sitten itsellesi päättäväisesti: Nyt loppuu murehtiminen.
4. Tee hyvää toisille. Toisten ilahduttaminen on oivallinen tapa lisätä hyvää mieltä myös itselle. Hymy, pieni kohteliaisuus tai ystävällinen kosketus antavat paljon molemmille. Ystävällisyys kannattaa aina.
5. Negatiivisuus lisää stressiä. Voimakkaat kielteiset tunteet lisäävät stressihormonien tuotantoa, nostavat verenpainetta ja voivat laukaista jopa sydäntapahtuman. Muista, ajatuksesi muovaavat olotilaasi – stressaantunut voi rauhoittaa ajatuksensa tai lietsoa stressiä pahemmaksi.
6. Hengitä syvään. Hengittämällä saat elimistöösi energiaa, rauhaa ja tasapainoa.
Lue lisää sydämestä:
