Päänsärky voi lamauttaa työkyvyn

Päänsärky on kiusallinen vaiva ja vie pahimmillaan työkyvyn – tai ainakin heikentää työtehoa. Pääsetkö lomalla irti päänsärkykierteestä?

Päänsärky on erittäin yleinen vaiva. Jopa 80–90 prosenttia ihmisistä kokee jossain elämänvaiheessa päänsärkyä. Päänsäryn syyt voivat olla hyvin moninaiset. Kipua välittäviä anatomisia rakenteita on useita, kuten lihakset, verisuonet, aivo- ja luukalvo. Sen sijaan aivokudos ei aisti kipua.

Yleisimpiä syitä päänsärylle voivat olla lihasjännityksen ja migreenin aiheuttama kipu. Yleisiä ovat myös esimerkiksi flunssaan tai muihin infektioihin liittyvät päänsäryt. Lisäksi erilaiset ruoat ja juomat voivat laukaista päänsäryn.

Elämäntavat vaikuttavat päänsärkyyn

Elämäntavoilla voi vaikuttaa päänsärkyyn. Riittävä lepo, säännöllinen elämänrytmi, liikunta ja terveellinen ravinto auttavat usein päänsärkyjen ennaltaehkäisyssä. Punaviini aiheuttaa etenkin migreenipotilaill päänsärkyä. Joillekin ei sovi esimerkiksi kypsytettyjen juustojen sisältämä tyramiini, joka voi aktivoida päänsäryn.

Viski ja samppanja ovat myös päänsäryistä kärsivällä usein kiellettyjen listalla. Myös jotkin lääkeaineet, sulfiitit, makeutus- ja lisäaineet sekä säilöntäaineet voivat aiheuttaa päänsärkyä. Nitraatit ja nitriitit laajentavat verisuonia – ja tähän liittyy usein päänsärky. Makua antavana lisäaineena tunnettua natriumglutamaattia onkin pidetty jo pitkään päänsärkyä aktivoivana aineena.

Moni ei tule ajatelleeksi, että myös syömättömyys voi aiheuttaa päänsärkyä. Kun verensokeri heittelehtii, päätä jomottaa. Myös liian vähäinen vedenjuonti voi aiheuttaa päänsäryn.

Stressi ja vähäinen uni ruokkivat päänsärkyä

Stressittömyyttä ja unen merkitystä ei voi päänsärystä puhuttaessa korostaa liikaa. Uni on todella tärkeää aivoille ja ennaltaehkäisee myös päänsärkyä. Unen puute voi aiheuttaa päänsärkyä, mutta sama tulos voi seurata, jos nukkuu liikaa.

Unta häiritsevät tekijät voivat aiheuttaa päänsäryn; esimerkiksi uniapnea tai hampaiden narskuttelu. Valvominen voi aiheuttaa yliherkkyystilan, joka laukaisee kivun.

Liiallinen istuminen ja liikunnan vähäisyys lisäävät monen päänsärkyä. Staattiset asennot altistavat jännityspäänsärylle ja noidankehä on valmis.  Liikuntaa kannattaa siis lisätä ja uneen panostaa, niin hyvinvointi lisääntyy ja päänsärytkin hellittävät.

Ajoissa lääkäriin

Päänsärky voi olla myös merkki sairaudesta eli tutkimuksiin kannattaa hakeutua ajoissa. Salamatyyppisesti iskevä päänsärky, jota ei ole aiemmin kokenut, voi olla vaarallista eli oireita ei kannata koskaan vähätellä.

Jos päänsärkyyn liittyy hermostollisia oireita, kuten tuntohäiriöitä, kouristuksia, tajunnan tai näön häiriöitä tai halvausta – on hakeuduttava hoitoon viipymättä. Tällöin taustalla saattaa olla aivoverenvuoto, laskimo- tai valtimotukos tai muu aivotapahtuma.

Samoin jos päänsärkyyn liittyy kuume ja niskajäykkyys, arvio lääkärin vastaanotolla on aiheellinen.

Tavallista päänsärkyä voi hoitaa itse särkylääkkeillä. Tulehduskipulääkkeet ovat hyviä, jos päänsärkyä on silloin tällöin. Jos kipu on jatkuvaa, tulee sen syyt selvittää. Taustalla voi olla esimerkiksi huono työergonomia, stressi/huolet tai unettomuus.

Särkylääkkeitä ei kannata syödä jatkuvasti, sillä ne voivat aiheuttaa särkylääkepäänsärkyä.

Lähde: IS, Neurologian dosentti Lauri Soinne