Optimaalisen suorituskyvyn saavuttaminen tietotyössä
Selvitimme, mitä tietotyöläinen voi oppia huippu-urheilusta.
Hintsa Performancella Coaching Directorina työskentelevä Tarja Mulari vastaa puhelimeen autonratissa Sveitsissä. Haluan kysyä entiseltä ammattiurheilijalta, miten optimaalisen suorituskyvyn voi saavuttaa tietotyössä.
– Työelämä voi oppia huippu-urheilusta paljonkin. Huippu-urheilu on perinteisesti mielletty optimaalisen suorituskyvyn uranuurtajaksi. Näemme Hintsalla moottoriurheilusta saamamme kokemuksen perusteella kombinaation, missä urheiluammattilaiset ja yritysjohto voivat hyödyntää toistensa kokemuksia, Tarja Mulari sanoo.
Kun tarvittava suoritustaso on selvillä - kuten huippu-urheilussa, niin myös työelämässä - on hyvä pitää rima tarvittavalla tasolla. Tämä tarkoittaa tavoitteiden asettamista ja niiden täyttämistä, mutta ei oman hyvinvoinnin kustannuksella.
– Koska ammattiurheilijoilla on etuoikeus ajatella itseään joka päivä, tämä omaa hyvinvointia lisäävä, holistinen malli on hyvä huomioida myös yritysmaailmassa. Tutkimustulokset puhuvat laadukkaan unen, ravinnon ja liikunnan puolesta – ja tämä kaikki lisää niin suorituskykyä kuin kokonaisvaltaista hyvinvointiakin, Mulari muistuttaa.
Urheilussa huippusuorituksia haetaan silloin kun niillä on merkitystä. Työelämässä pitäisi tavoitella samaa eikä painaa kaasupohjassa tunnista ja palaverista toiseen.
– On kyse polarisoinnista: siitä, milloin on oltava huippuvireessä ja mitkä ovat kaikkein tärkeimmät työtehtävät ja ne tehtävät, jotka eivät vaadi niin paljon fokusoitunutta huippuvirettä, kuten sähköpostien lukeminen ja muut työpäivän rutiinit.
Elämä on muutakin kuin työtä
Jaksamisen kannalta on hyvin olennaista pitää työn lisäksi myös muut tärkeät asiat arvossa. Usein emme kuitenkaan mieti kuinka paljon palautumista päivissämme on.
– Kannattaa pohtia, miten voi lisätä työpäivien lomaan pieniä, lyhyitä sekä mentaalista että fyysistä palautumista lisääviä asioita. Palautuminen on hyvä muistaa silloinkin, kun huomaa miten vaativa työrupeama on menossa ja pohtia minkälaista harjoittelua voi silloin tehdä. Urheilijat ottavat tämän huomioon erittäin hyvin.
Sosiaaliset suhteet, perhe ja ystävät lisäävät hyvinvointia.
– Huippu-urheilusta voi oppia sen, että jokaiselle asialle on oma paikkansa. Kun pitää huolta itsestään henkisesti ja fyysisesti, pystyy suoriutumaan päivästä toiseen hyvällä tasolla. Tähän liittyy olennaisena osana myös ajankäytön suunnittelu. Välillä kannattaa todella miettiä, mikä on oikeasti tärkeää, Tarja Mulari muistuttaa.
Ajankäytön polarisointi näkyy työssä huippukohtina, jolloin pystymme venyttämään itsemme urheilusuorituksen tapaan äärimmäisyyksiin, mutta tilanne ei jää pysyvästi päälle.
– Suunnitelmallinen ajankäyttö kuuluu huippu-urheiluun ja työelämään. Käytössä olevan aika kannattaa suunnitella päivä-, viikko-, kuukausi-, kvartaali- ja vuositasolla. Suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen ajankäyttöön kuuluu myös se, että kalenteriin merkitään ne ajanjaksot, jolloin henkilö keskittyy suoritukseen ja fokusoituu niihin asioihin, jotka ovat sillä hetkellä olennaisia.
Tasoja tilanteen mukaan
Työpaikalla sovittu suoritustaso on hyvä alku tuloksekkaalle tekemiselle. Yrityselämän haasteena onkin juuri se, että tekemistä harvemmin kategorisoidaan. Urheilussa asioiden ja harjoituskausien kategorisoiminen on tavallisempaa.
– Työpäivä kannattaa jaksottaa ns. pakollisiin tekemisiin ja niihin asioihin, joihin vaaditaan täydellinen fokusoituminen. Toisinaan tekemisen medium-taso riittää, välillä vaaditaan huipputasoa ja venymistä. Oman työn organisointi ja polarisointi helpottavat tavoitteisiin pääsemistä. Myös ajatustyöhön ja palautumiseen on muistettava jättää aikaa.
Työelämässä on usein erilaisia ajanjaksoja. Jatkuva kiire ei kuitenkaan saisi olla ”uusi normaali”. Jos kiire valtaa alaa viikosta toiseen ja tuntuu siltä kuin olisit ”junan alla”, on pysähdyksen paikka.
– Tuossa tilanteessa on hyvä miettiä osaatko organisoida omaa työtäsi, mikä on tärkeää, miten oppisit hallitsemaan omaa aikaasi ja miten johdat itseäsi. Itsetutkiskelu ja oman suorituksen arviointi on niin ikään tuttua huippu-urheilusta.
Opit huippu-urheilusta tietotyöläiselle:
Fokusointi
Oman työn organisointi ja polarisointi
Aikaa ajatteluun
Itsetutkiskelu ja omien suoritusten arviointi
Erilaisten ajanjaksojen hyväksyminen ja tasotyöskentely: aina ei mene nappiin, joskus vähempikin riittää
Tarvittaessa äärimmäisyyksiin venyminen ja jousto
Kiire ei saa olla ”normaali olotila”
Oman ajan hallinta ja oman itsensä johtaminen
Palautuminen ja lepo
Laadukas ravinto
Tarja Mulari, Coaching Director, Senior Performance Coach
Tarja Mulari on koulutukseltaan fysioterapeutti. Hän liittyi Hintsa Performancen tiimiin vuonna 2015 yrittäjävuosien jälkeen. Tarja uskoo, että ihminen tarvitsee intohimoa, päättäväisyyttä ja tietoisuutta rakentaakseen itseluottamusta, jota vaaditaan niin huippu-urheilijana kuin työelämän toimeenpanijanakin. Tarja on nähnyt, että fyysisellä aktiivisuudella ja oikealla ravinnolla on suuri vaikutus suorituskykyyn ja yleiseen hyvinvointiin. Tarja on itsekin entinen ammattiurheilija, jolla on 24 nopeuslaskun maailmancup-voittoa ja olympiakultaa Albertvillen olympialaisista vuodelta 1992.
