Onko merkityksellisyys työelämän ansa?

Vaikka työtään kuinka rakastaisi, ei sen tehtävänä ole vastata elämän kaikkiin tarpeisiin. Todellinen merkityksellisyyden kokemus syntyy kun elämä ja sisäinen minä ovat oikeassa synkassa.

Seinää maalatessa pääsee nopeasti arvioimaan työnsä tuloksia. Aikaansaaminen tuntuu konkreettiselta yhtä kuten maalintahrat hihoissa ja kädenselässä. Tähän verrattuna tietotyön ongelma on, että se on pääosin näkymätöntä. Kun naputtelee muistiinpanoja päivän kolmannesta palaverista ja on jo kiire seuraavaan, saattaa isompi kuva työn merkityksestä hämärtyä.

Tutkimusten mukaan merkityksellisyyden tunne syntyy kokemuksesta että omasta työpanoksesta on hyötyä ja tehtävät ovat tarpeeksi haastavia. Usein innostuneen ideoinnin katkaisevat kuitenkin pakolliset rutiinit, joita kertyy päivään toivottoman paljon.

– Työn merkityksellisyyden korostaminen voi  kuitenkin johtaa harhapolulle, uskoo hyvinvoinnin ja suorituskyvyn valmennus- ja ohjelmistoyritys Hintsa Performancen liiketoimintajohtajana työskentelevä Pekka Pohjakallio.

–Vaikka merkityksellisyys on tärkeää, vielä tärkeämpää on hyväksyä, ettei elämä ole täydellistä. Siksi työhön kuuluu välttämättä myös tylsempiä tehtäviä.  Rutiinit ovat kuitenkin ihmiselle hyödyllisiä, sillä jatkuva luovassa tilassa oleminen on aivoille todella raskasta.

Aina ei pidä olla töissä

Toisaalta myös ”unelmatyössä” on vaaransa. Jos uusia ideoita ja kiinnostavia projekteja pyörittää mielessään yötä päivää, on iltaisin vaikea nukahtaa. Samalla myös muut elämän osa-alueet kärsivät.

– Jos työn pitäisi olla koko elämän suola ja sisältö, siitä saatetaan hakea korviketta myös sosiaalisille suhteille ja tunne-elämän tarpeille. Ellei työtä mitenkään erota vapaa-ajasta, on vaikea vetää rajoja niin, että myös elämän muut osa-alueet, kuten perhe ja latautuminen tulevat huomioitua.

Työn merkityksellisyyteen liittyy ajatus itsensä näköisestä elämästä. Pohjakallio viittaa filosofi Esa Saariseen, joka puhuu kukoistamisesta. Saarisen ajatus on, että ihmisen sisäinen motivaatio voi hämmentyä ulkoisten valtasuhteiden paineesta. Se tarkoittaa, etteivät ihmisen elämä ja sisäinen minä ole synkassa, vaan ihminen toimii tietyllä tavalla, koska hän pelkää erottua joukosta.

Yritysjohtajia valmentaessaan Pohjakallio on nähnyt ettei ulkoinen menestys välttämättä karkota perimmäisiä hyväksytyksi tulemisen kysymyksiä.

– Valmennuksissa kysyn ihmisiltä usein, ketä he ovat, mitä he haluavat ja kuka heidän elämäänsä kontrolloi. Moni vastaa, että nyt on ollut 20 vuotta niin kiire, etten ole ehtinyt miettiä tuollaisia. Kun näihin löytää vastaukset, saattaa tykästyä itseensä niin, että oma hyvinvointikin alkaa merkitä enemmän.

Ei ajankäyttöä, vaan aikaansaamista

Moni yritys kuvailee itseään perheeksi, jossa jäsenet täydentävät toisiaan. Pyyteettömästi rakastavan perheen sijaan työpaikka on enemmänkin urheilujoukkue, jonka yhteisiä tavoitteita ajamaan jokainen työntekijä on palkattu henkilökohtaisen osaamisensa takia.

Pohjakallio huomauttaa, että suorittamisen sijaan tietotyössä tulisi keskittyä enemmän aikaansaamiseen. Vaikka työstä maksetaan palkkaa tietyn tuntimäärän mukaisesti, ei se välttämättä kerro tehokkuudesta mitään.

Tärkein kysymys on, kuinka ihminen onnistuu itsensä johtamisessa. Hampaat irvessä tekemiseen liittyy usein tunne, että suorittaa jonkun toisen aikataulua, vaikka omalla tyylillään saisi enemmän aikaiseksi.

–  Niin kiire kuin kiireettömyyskin ovat lopulta illuusioita. Jos avaa sähköpostin 15 minuutin sisällä heräämisestä, on hetkessä synkronisoitu jonkun toisen työrytmiin, ja oma hallinnan tunne katoaa.

Harvardin yliopiston tutkimuksen mukaan tärkein motivaatiotekijä tietotyössä ovat pienet onnistumiset, jotka suuremmassa kuvassa kytkeytyvät yrityksen tavoitteisiin. Siksi Pohjakallio kehottaa listaamaan joka päivälle kolme tärkeintä tavoitetta ja katsomaan illalla, kuinka ne toteutuivat. Sen jälkeen voi todeta, että sainhan minä aikaiseksi vaikka mitä.

Pekka Pohjakallion vinkit hyvinvointiin:

Uni

Lopeta työnteko ajoissa, jotta ehdit rauhoittua ennen nukkumaanmenoa. Työajatuksista irtaantuminen edistää syvään uneen pääsemistä.

Viestintä

Älä anna valtaa teknologialle. Lue sähköpostit vain kolmesti päivässä. Puhelimeenkaan ei ole aina pakko vastata vaan voi soittaa myöhemmin takaisin.

Itsetuntemus

”Käyn jatkuvaa prosessia siitä, kuinka näen itseni ja hyväksyn erilaisuuteni muihin verrattuna. Erilaisuus on tosi jees, sillä missä vaan voi kukoistaa.”

Oma aika

Sitä tarvitaan, jotta voi olla läsnä muille.

Liikunta

Jos ei millään ehdi lenkille tai salille, on 10 minuutin kotijumppa parempi kuin ei mitään.

Armollisuus

Nautin hyvällä omallatunnolla huonoista tv-ohjelmista. Jos koen, että Temptation Island rentouttaa, miksi en katsoisi sitä.

Anna Väre