Näin kehität itseluottamustasi ja uskallat enemmän

Hyvä itseluottamus ei ole äänekkyyttä, vaan suoraselkäisyyttä ja kykyä pitää puolensa. Vahvaa itsetuntoa ei rakenneta hetkessä, mutta sitä voi vahvistaa pienillä onnistumisilla ja laittamalla uhat järkeviin mittasuhteisiin.

Muistan kuinka sanat juuttuivat kurkkuuni kun muut isossa palaverissa esittivät ideoitaan äänekkäästi. Kun viimein yritin sanoa mielipiteeni, alkoi joku puhua juuri samalla hetkellä. Nielaisin ajatukseni ja kun tämä toistui muutaman kerran, en enää uskaltanut yrittää. Palaverin päätteeksi asiakas kysyi, miksi minulla ei ole mitään sanottavaa.

Työelämässä heikolla itsetunnolla varustettu ihminen jää helposti jalkoihin.

– Epävarmuuteen liittyy usein tunne omasta arvottomuudesta. Silloin ihminen saattaa itsekin osallistua polkemiseensa. Se näkyy esimerkiksi itsensä ja osaamisensa vähättelynä tai suostumiseen ylitöihin muiden tahdosta, itsevarmuuskouluttaja Jevgeni Särki kertoo.

Särki kouluttaa ihmisiä ja yrityksiä itseluottamukseen, vuorovaikutukseen ja esiintymiseen liittyvistä aiheista. Hänen mukaansa itsetunnosta osa on synnynnäistä, ja osa opittua. Opittuun itsetuntoon vaikuttavat muun muassa toisista ihmisistä saadut kokemukset, hyvässä ja pahassa. Negatiivisilla tapahtumilla on kuitenkin taipumus vaikuttaa meihin onnistumisia vahvemmin.

Itsetuntoon ei ole oikotietä

Särjen perustaman Rohkeuskoulun takana on henkilökohtainen tarina. Myös hän itse oli aikanaan ujo ja epävarma. Arkiset tilanteet ja vieraille puhuminen pelottivat niin, että pelko alkoi rajoittaa elämistä.

– Otin puutteeni aika raskaasti kunnes lopulta kyllästyin, ja päätin etsiä keinoja tilanteen muuttamiseen. Vuosien harjoittelun jälkeen totesin tietäväni aiheesta niin paljon, että siitä voisi olla hyötyä muillekin.

Omaan kokemukseen pohjautuu myös ensimmäinen opetus.

– Olisi väärin sanoa, että itseluottamuksen voisi rakentaa tietyllä konsteilla helposti ja nopeasti, vaikka sellaista markkinapuhetta usein kuuleekin. Itsetunnon parantamiseen ei ikävä kyllä ole oikotietä tai simsalabim-metodia, jonka avulla tilanteen saisi hetkessä muutettua.

Tehokkain, mutta myös epämiellyttävin keino on Särjen mukaan hakeutua sosiaalisiin tilanteisiin. Mitä tutummiksi tilanteet muuttuvat, sitä vähemmän ne yleensä ahdistavat.

– Tämä voi tuntua kauhistuttavalta, mutta olen huomannut että tehtävälle asetetaan usein liian vaikeita tavoitteita. Tuntemattomille puhuminen kadulla on vaikeaa kenelle tahansa. Parempi aloitus on moikata vaikka bussikuskia tai naapuria ja kerätä sitä kautta positiivisia kokemuksia.

Työpaikalla voi ottaa tavoitteeksi sanoa palaverissa yhden asian ja tunnustella sitten, miltä se tuntui ja mitä tilanteesta seurasi. Seuraavalla kerralla voi toistaa saman tai ottaa tavoitteeksi puhua vähän enemmän.

Esiintyessä on harvoin hengenvaarassa

Lohduttavaa on, että esiintyminen jännittää myös ammattilaisia. Moni näyttelijä on kertonut voivansa fyysisesti pahoin ennen ensi iltaa, mutta sanonut jännityksen jatkuvan myös myöhemmin. Myös itsevarmuuskouluttaja Särki tunnistaa tilanteen.

– Itse nautin esiintymisestä, ja uppoudun siihen usein niin, että unohdan itseni. Mutta tilanne on täysin toinen, jos joudun opettelemaan esitykseni ja minun tulee muistaa tietyt asiat juuri tietyssä paikassa. Silloin kaikki huomio keskittyy siihen, etten mokaa tärkeässä paikassa.

Jos julkinen puhuminen hirvittää, kannattaa miettiä mikä olisi pahinta, mitä voisi tapahtua.

– Sydämen hakkaaminen voi tuntua itselle voimakkaalta kokemukselta, mutta se silti ei näy yleisöön.  Myöskään pieni takertelu tai punastuminen ei varmasti haittaa ketään. Moni sanoo esiintymisensä jälkeen jännittäneensä hirveästi, mutta ulospäin siitä ei välttämättä huomaa mitään.

Jännittäjällä onkin usein taipumus kasvatella tilannetta mielessään niin, että uhka kasvaa ylittämättömäksi. Tällöin on hyvä palauttaa itsensä todellisuuteen.

Ehkä kannattaa myös miettiä, kuinka itse käyttäytyy vaikka seminaarissa. Vahditko tarkkaan esiintyjän jokaista sanaa ja elettä vai vilkuiletko sittenkin kännykkää ajatus harhaillen?

– On sekä kamalaa että lohduttavaa, että pääosin ihmiset ovat kiinnostuneet vain itsestään.

 

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin tammikuussa 2019.