Kliketi klik! Kuulutko klikkiin?

Ihminen on alkuaan laumaeläin, jolle ryhmäytyminen on luonteenomaista käytöstä. Sen sijaan klikkiytyminen työpaikalla johtuu konfliktikierteestä, joka leviää pahimmillaan työyhteisön ulkopuolelle.

Sosiaalinen tuki työpaikalla on tärkeä voimavara, joka ehkäisee työn kuormittavuuden haitallisia vaikutuksia. Se on vuorovaikutusta, joka vahvistaa hyväksytyksi tulemisen kokemusta ja lisää sekä työmotivaatiota että yhteenkuuluvuuden tunnetta.

– On tavallista, että työpaikalla viihtyy paremmin tiettyjen ihmisten kanssa ja viettää heidän kanssaan enemmän aikaa, sanoo työterveyspsykologi Heli Hannonen.

– Käydään esimerkiksi useammin yhdessä kahvilla tai mennään syömään omalla porukalla. Tämä on sinänsä aivan normaalia toimintaa.

Klikkiytymisestä puhutaan, kun ryhmien väliset rajat ovat niin jäykät, että niitä ei voida ylittää.

– Kun kuuluu yhteen ryhmään, ei voi kuulua toiseen. Esimerkiksi jos sitä omaa porukkaa ei olekaan paikalla, ei tule kuuloonkaan lähteä edes lounaalle muiden kanssa, Hannonen havainnollistaa.

Koko työyhteisön ongelma

Tiukka klikkiytyminen vähentää ryhmien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Pahimmassa tapauksessa se johtaa työpaikkakiusaamiseen, toisinaan myös lehtien palstoille sekä käräjille.

– Taustalla on usein jokin työhön tai työn tekemiseen liittyvä erimielisyys, toisinaan pienikin sellainen. Klikkiytyminen on jatkumoa konfliktille, jota ei ole onnistuttu ajoissa ratkaisemaan.

Ratkaisun puutteessa konflikti alkaa henkilöityä. Hannonen huomauttaa, että lähes jokaisella työpaikalla varmasti on erimielisyyksiä ja ristiriitoja. Epäkohdista pitäisi kuitenkin pyrkiä avoimesti keskustelemaan.

– Esimerkiksi tavoitteista voi olla erimielisyyttä, siitä miten työt jaetaan tai miten esimies toimii. Avoin, asiallinen keskustelu ehkäisee klikkien syntymistä, hän toteaa.

Pitkään jatkuneet konfliktit ovat haastavia tilanteita, jotka Hannosen mukaan vaikuttavat pahimmillaan koko työyhteisön toimintaan.

– Ristiriidan eläessä omaa elämäänsä huomio siirtyy pois työnteosta. Ei keskustella enää asioista, vaan ihmisistä.

Keskustelu tulisikin mahdollisimman nopeasti palauttaa koskemaan työtä ja työntekoa. Vanhoja tilanteita ei kannata muistella, vaan niiden sijaan tulisi pohtia, miten työpaikalla toimitaan alkaen huomisesta.

– Työyhteisön toiminnassa varmaa on, että mennyttä ei voida muuttaa. Ratkaisun mahdollisuus on aina tulevassa.

Työpaikan rintamalinjat

Siinä vaiheessa, kun työpaikalla syntynyt ristiriita on edennyt klikkiytymisvaiheeseen, ei neutraali työnteko enää onnistu.

– Ryhmät eivät kuuntele toisiaan vaan olettavat tietävänsä, mitä mieltä vastapuoli on, sanoo Hannonen.

Ratkaisua konfliktiin voi tässä vaiheessa olla jo vaikea löytää.

– Tulisi ymmärtää, että kaikilla on lusikka samassa sopassa. Omaa käytöstä muuttamalla voisi varmasti vaikuttaa tilanteeseen, mutta konfliktin osapuolet kokevat voimakkaasti, että vikaa on vain toisessa.

Myös uudet työntekijät vedetään mukaan klikkeihin.

– Muutamassa viikossa uusi työntekijä oppii, missä rintamalinjat työpaikalla kulkevat. Puolueettomuus ei ole vaihtoehto. Esitetään ajatus, että jos et ole meidän puolella, olet meitä vastaan.

Riittävän hyvä työyhteisö

Vastoin yleistä ennakkoluuloa, klikkiytyminen ei ole ainoastaan naisvaltaisten alojen ongelma.

– Naisvaltaisilla aloilla ehkä raportoidaan hieman enemmän työpaikan ristiriitatilanteisiin liittyvistä negatiivisista ilmiöistä, mutta ero on silti hyvin pieni, Hannonen toteaa.

Myöskään työpaikan koolla ei ole väliä: klikkiytymistä esiintyy niin suurilla kuin pienemmilläkin työpaikoilla. Isoilla organisaatioilla tilanteessa auttaa usein henkilöstöhallinto, joka puuttuu konfliktiin jo varhaisessa vaiheessa. Pienillä työpaikoilla suojaavana tekijänä saattaa puolestaan toimia kollegojen läheisyys.

– Joskus se, että työkaverit tuntevat toisensa hyvin ja tietävät hieman enemmän siitä, mitä toisen elämässä tapahtuu, auttaa ymmärtämään työkaverin käytöstä paremmin.

Hannonen kuitenkin peräänkuuluttaa keskinäistä kohteliaisuutta ja hyvää käytöstä yhtenä konflikteja ehkäisevänä tekijänä.

– Ammatillinen kielenkäyttö ja kunnioitus tulisi ulottaa asiakkaiden lisäksi myös kollegoihin. Ei töihin voi tulla olemaan kuin kotonaan.

Olennaisinta Hannosen mukaan on, että työyhteisö on riittävän hyvä ja että työkavereiden kanssa tullaan toimeen, niin että työt voidaan yhdessä hoitaa.

– Ykkösasia työpaikalla on töiden tekeminen. Se, että työkavereihin on läheiset ja hyvät suhteet, on ainoastaan mukava bonus.

Lue myös: 

Oikotie: Suuri työmäärä ja huono tiedonkulku kuormittavat työpaikoilla

Teksti: Elli Collan, kuva: Getty Images