Suuri työmäärä ja huono tiedonkulku kuormittavat työpaikoilla

Suuri työmäärä, keskeytykset, heikko tiedonkulku ja jatkuvat muutokset ovat arkea monella työpaikalla. Moni työsuojeluhenkilö kohtaa aikaisempaa useammin väsyneitä ja stressaantuneita työntekijöitä ja joutuu selvittelemään työpaikan konflikteja ja ilmapiiriongelmia.

Työpaikoilla olisi hyvä pohtia yhdessä, mitä kuormitukselle voi tehdä. Tulokset käyvät ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.

Psyykkistä kuormitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi epäselvyys työn tavoitteista, jatkuva kiire, vaikutusmahdollisuuksien puute, puutteelliset mahdollisuudet kehittyä ja oppia uutta, puutteellinen palaute, pitkittynyt epävarmuus, keskeytykset ja suuri vastuu. Näistä kuormitustekijöistä erityisesti suuri työmäärä ja keskeytykset ovat työpaikoilla yleisiä: 85 % työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikalla on vähintään jossain määrin liian suuri työmäärä tai liian kova työtahti, vastaavasti 78 % vastaajista katsoi työpaikalla esiintyvän jatkuvia keskeytyksiä.

Myös rakentavan palautteen ja arvostuksen puute sekä epäselvät tehtävänkuvat ja tavoitteet olivat tutkimuksen mukaan läsnä monella työpaikalla.

Heikko tiedonkulku rasittaa

Vuorovaikutukseen liittyvistä tekijöistä puolestaan heikko tiedonkulku (83 %) ja jatkuvat muutokset (78 %) nähtiin työpaikoilla useimmin haasteena.

Valtaosa vastaajista arvioi psyykkisten ja vuorovaikutukseen liittyvien kuormitustekijöiden tason kuitenkin säilyneen samalla tasolla viimeisen vuoden aikana. Lisäystä näytti tapahtuneen lähinnä työn määrässä ja tahdissa, hallitsemattoman tiedon määrässä, työsuhteiden epävarmuudessa sekä muutoksissa.

Työpaikoilla on väsyneitä työntekijöitä ja konflikteja

Psykososiaaliset kuormitustekijät näkyvät työsuojelutehtävissä henkilöstön kuormittumisena ja ilmapiirin heikentymisenä. Kuten yksi vastaaja toteaa: ”Työntekijöiden jaksaminen on aivan äärirajoilla ja se aiheuttaa kireitä välejä työyhteisössä.”

Väsyneenä asiallinen keskustelu ja esimerkiksi väärinkäsitysten onnistunut ratkominen voi olla vaikeaa. Moni vastaaja oli sitä mieltä, että työsuojelutehtävissä yhteydenotot ovat lisääntyneet, ja sekä esimiehet että työntekijät kaipaavat esimerkiksi enemmän keskustelutukea.

Esiin nousivat myös konfliktien ja haastavien tilanteiden käsittely, työntekijöiden jaksamisen tukeminen sekä myönteisen ilmapiirin, sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen tukeminen. Aina myöskään työterveysyhteistyö ei suju kitkatta. Työsuojeluhenkilöstö kaipaa neuvottelutaitoja tilanteisiin, joissa esimerkiksi kaikki osapuolet eivät nähneet kuormituksen merkitystä yhtä tärkeänä.

Psykososiaalisten riskien arviointiin lisää osaamista

Psykososiaaliset riskit huomioidaan työpaikoilla yleensä riskinarviointien ja työpaikkaselvityksien yhteydessä. Lisäksi riskien arvioinnissa hyödynnetään muun muassa erilaisia hyvinvointikyselyitä, eri tahojen välisiä keskusteluja sekä kehitys-/tavoitekeskusteluja.

Moni vastaajista kaipaa kuitenkin lisää osaamista psykososiaalisten riskien arviointiin ja hallintaan. Psykososiaaliset riskit tulisi arvioida objektiivisesti ja niitä tulisi arvioida yhdessä muiden työn riskien kuten fyysisten, fysikaalisen ja kemiallisten riskien kanssa.

Mikä Työsuojelupaneeli?

Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 1–2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tuorein kysely tehtiin lokakuussa 2016. Kysely lähetettiin noin 3100:lle Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 822. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä.

Lähde: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos