Tutkiessamme Oikotie Työpaikoilla alle vuosi sitten työnhakijoiden kokemuksia ja kiinnostuksia työnhausta, korostui palkan painoarvon kasvu työnhaussa yllättävän vahvasti: palkka (ja muut edut) nousi spontaanisti mainituista työnantajan ominaisuuksista ykkössijalle (29 % vastanneista). Samoin työnhakutilanteessa selvitettävistä asioista kolmen tärkeimmän joukkoon palkan nosti kaksi kolmannesta (67 %) vastanneista. Asia siis selvästi kiinnostaa suomalaisia työtä etsiessä.

 

Lähde: Hakijakokemus-tutkimus (N=1000), Evidens Oy & Oikotie Työpaikat

Vielä 2015 tehdyssä edellisessä työnhakuun liittyvässä kyselyssä kärkisijoille nousivat mm. työnantajan taloudellinen vakaus ja työn sisältöön liittyvät tekijät. Myös nämä pehmeämmät arvot nousivat tuoreessa tutkimuksessamme, mutta yksinkertaistava johtopäätös erosta voisi olla, että selkeästi piristynyt työmarkkina (esim. Oikotiellä työpaikkailmoitukset kasvoivat vuonna 2017 jopa 50 % verrattuna 2016 tilanteeseen ja kasvu jatkuu myös 2018) lisää työnhakijoiden neuvotteluvoimaa, jolloin palkka kiinnostaa enemmän, eikä töiden jatkuvuudesta kanneta tällä hetkellä merkittävää huolta.

Mediassa puheenaiheina ovat huippupalkat ja palkkatasa-arvo

Suomessa palkoista keskustellaan ajoittain aktiivisesti myös mediassa. Keskustelu pyörii kuitenkin usein kahden suosikkiaiheen ympärillä: Hyvätuloisten palkat nousevat takuuvarmasti lööppeihin kerran vuodessa kun verotiedot julkistetaan, ja toisaalta palkkaeroista käydään keskustelua, välillä sukupuolten palkkatasa-arvon, välillä johdon ja työntekijöiden (sivuten ensimmäistä suosikkiaihetta), ja toisinaan eri alojen osalta. Näiden ulkopuolella erilaisten työtehtävien palkoista harvemmin puhutaan, ja tietoa etsiessä on konkreettisten esimerkkien sijaan tyydyttävä esimerkiksi tilastokeskuksen palkkadataan tai vaikka Oikotie Työpaikkojen palkkavertailuun joka perustuu käyttäjiemme antamaan palkkadataan.

Kaveripiireissä ja työpaikan kahvipöydillä avoimuuden kulttuurimme on omimmillaan: palkoista tyypillisesti perisuomalaisesti vaietaan. Eikä ihme. Palkka on ansiotyöläiselle kapitalistisessa yhteiskunnassa hyvin konkreettinen oman tekemisen arvon mittari, ja siihen liittyy suuria tunteita. Perheen tai ystävien kesken osa on avoimempia, mutta yhtä lailla moni ei puhu palkasta näissäkään piireissä. Löytyy varmasti myös aviopareja, joille puolison palkka on mysteeri. USA:ssa ja Briteissä tilanne on täysin toinen: Ventovieras jenkki voi kysyä lentokoneessa vierustoveriltaan osana jutustelua “How much you’re making a year?”, ja vuosiansio on työpaikkailmoituksissa yhtä vakiokauraa kuin meillä “näköalapaikka” ja “loistavat työtoverit”.

Kun palkka ei ole julkinen, sitä ei niin herkästi käytetä toisen arvottamiseen, mikä sopii pohjoismaiseen tasa-arvon kulttuuriin. Toisaalta palkkauksen tasa-arvoisuudesta ei voi olla varma. Joissakin työyhteisöissä palkkojen suhteen ollaan huomattavan avoimia, ja esimerkiksi ohjelmistoyritykset Fraktion ja Vincit sekä Gofore ovat kertoneet julkisesti noudattavansa hyvin avoimia palkkamalleja, joissa suurin osa työntekijöistä tietää toistensa palkat. Yhteistä näille palkka-avoimuuden pioneereille on, että kaikki ovat asiantuntijayrityksiä joissa työtä myydään tiedossa olevin hinnoin asiakkaille: arvon muodostuminen yritykselle on varsin läpinäkyvää, ja oman osaamisen ja meriittien pitäisi näkyä laskutuksen ohella varsin suoraan myös palkkanauhalla. Vaikutus voi reiluuden tunteen lisäksi heijastua myös omaan palkkaan, mutta vaikutus ei ole vain nostava. Alalla työskentelevä tuttavani kertoi, että tieto kollegojen palkasta toisaalta rohkaisi pyytämään palkankorotusta, kun tiesi tekevänsä saman tason töitä kuin paremmin tienaava työkaveri. Toisaalta oli myös huipputekijöitä, jotka eivät ansainneet merkittävästi enemmän, mikä hillitsi isompia korotuspyyntöjä.

Onko palkka-avoimuus helpompaa rekrytointivaiheessa?

Yksilön palkkojen paljastaminen on herkkä asia, ja monet avoimuuden toteuttaneet yritykset perustavat mallinsa vapaaehtoiseen palkan kertomiseen. Uskon, että jos muutosta tähän suuntaan yrityksissä yleensä on, se tulee viemään runsaasti aikaa ja vaatii asteittaista asenteiden muutosta. Sen sijaan kiinnostava kysymys on, voisivatko organisaatiot ottaa askeleen palkka-avoimuuden suuntaan tuomalla palkkatiedon työpaikkailmoituksiin? Kuten sanottua, monissa muissa maissa tämä tapa on käytössä, ja myös Suomessa julkisella sektorilla tehtävien palkkaluokka usein ilmoitetaan. Suomalaisen häveliäästi toki nämäkin ilmoitukset sisältävät tyypillisesti vain palkkaluokan ja jättävät sen euromäärän selvityksen työnhakijalle.

Palkka-avoimuudessa työpaikkailmoitusten yhteydessä on monia hyviä puolia: työntekijöiden palkka jää vielä yksityiseksi, mutta toisaalta viestitään palkkatasosta erilaisissa tehtävissä. Data toisi myös läpinäkyvyyttä työnhakijoille ja auttaisi arvottamaan avoimen pestin sopivuutta omaksi seuraavaksi uravalinnaksi. Tieto palkkahaarukasta, vaikka viitteellinenkin, myös välttäisi tilanteet, jossa työhakemuksessa käytetyt superlatiivit saavat hakemaan tehtävään sellaisia ammattilaisia, joille ei ole realistinen vaihtoehto vaihtaa työpaikkaan sillä palkalla mitä rekrytoiva yritys olisi valmis maksamaan.

Avoimessa palkassa on myös kääntöpuolensa: yksi HR-asiantuntija totesisen johtavan usein siihen, että jokainen työnhakija määrittää palkkatoiveensa annetun haarukan yläpäähän. Myös kilpailu palkalla ja palkan korostuminen muiden työn sisällön ja työyhteisön arvojen kustannuksella on riski, ja usein näillä muilla tekijöillä on pitkällä aikavälillä suurempi vaikutus työhyvinvointiin ja työntekijän menestykseen tehtävässä. Palkka-avoimuutta pohtivien lehtijuttujen (esim. https://yle.fi/uutiset/3-8751239) perusteella EK on vahvasti palkkojen avoimuutta vastaan, mikä antaa viitteitä siitä miten työnantajapuoli arvioi läpinäkyvien palkkojen vaikuttavan työvoiman hintaan.

Pohtiessamme asiaa Oikotie Työpaikoilla halusimme kysyä tätä myös työnhakijoilta, ja niinpä teimme tästä viime keväänä kyselyn palvelussamme, joka on täynnä aktiivisia työnhakijoita. Saimme viikossa lähes 7000 vastausta ja tulokset tällä saralla olivat hyvin yksiselitteisiä:

Kyselyn mukaan 80 % vastaajista haluaisi, että työpaikkailmoituksissa olisi mainittu myös palkka. 88 % vastaajista oli sitä mieltä, että avoin palkkatieto ilmoituksissa lisäisi heidän kiinnostustaan hakea paikkaa. Avoimista vastauksista kävi ilmi, että palkkatietojen avoimuus antaa työnantajasta luotettavan ja vastuullisen kuvan sekä lisää uskottavuutta.

Lähde: Oikotie Työpaikat –sivuston palkka-avoimuuden kysely (N=6700)

Näin vahvojen tulosten pohjalta lähdimme jo lähes toteuttamaan palkkatietoa osaksi työpaikkailmoituksia, mutta päädyimme siihen, että palkkatiedon avoimuus ei ole niinkään tietokantakentistä kuin työnantajien suhtautumisesta kiinni, haarukkahan on helppo kertoa ilmoituksen lopussa. Niinpä haastankin sinut, lukija, ottamaan kantaa: Olisiko organisaationne valmis kokeilemaan palkka-avoimuutta ilmoituksissa? Ota kantaa rohkeasti puolesta tai vastaan, näkökulmat ovat erittäin tervetulleita!

Joonas Pihlajamaa
joonas.pihlajamaa@sanoma.fi

Kirjoittaja toimii Oikotie Työpaikkojen johtajana ja vapaa-ajalla mm. katselee maailmaa Nikonin linssin läpi, soittaa pianoa, ja askaroi erilaisten elektroniikka-, lego- ja ohjelmointiprojektien parissa. Tuoreimpana kiinnostuksen kohteena ovat tekoäly ja sen sovellukset.