HR:n, esimiesten ja johdon työkalut henkilöstötehokkuuteen ja työhyvinvointiin

Psykologipalvelu Poiju järjesti ensimmäisen työhyvinvointiaamunsa 4.12.17 Helsingissä.  HR:lle ja johdolle suunnatuista Poiju-aamuista on tarkoitus tehdä jatkuva traditio.

Poijun aamutilaisuuksien tarkoituksena on esitellä Poijussa työskentelevien psykologien osaamista ja tarjota mielenkiintoista sisältöä eri organisaatioille sekä luoda kontakteja muun muassa psykologisen osaamisen hyödyntämisestä kiinnostuneiden työelämätoimijoiden kesken.

Ensimmäiseen Poiju-aamuun kokoontui Helsingin keskustan Business Meeting Parkin tiloihin noin 30 HR-ihmistä ja johtajaa erilaisista organisaatioista.

Aamun teemaksi oli valikoitunut mielenkiintoinen ja laaja aihe “HR:n, esimiesten ja johdon työkalut henkilöstötehokkuuden ja työhyvinvoinnin rakentamisessa”. Poijun oma työ- ja organisaatiopsykologi (PsL) Mari Järvinen avasi tilaisuuden puhumalla psykologisesta turvallisuudesta ja Googlen Aristotle-projektista, jossa saatiin mielenkiintoisia tuloksia siitä, mikä erottaa menestyvät tiimit muista tiimeistä.

Miksi tietyt tiimit menestyvät muita paremmin?

Tärkeimpinä syinä Mari Järvinen nosti esiin ryhmän sisäiset säännöt ja käyttäytymisnormit. Suurimmaksi menestystekijäksi nousi psykologinen turvallisuus.

– Psykologinen turvallisuus selittää suuren osan suoritustason erosta menestyvien ja ja muiden tiimien välillä, Mari Järvinen sanoo.

Aamun keskusteluissa tuli esiin usealta taholta, että helposti ajatellaan että tiimien keskeinen menestystekijä olisi ehkä tiimiläisten henkilökohtainen osaaminen tai kenties tiimivetäjän johtamistyyli. Nämä asiat ovat tärkeitä jokaisessa tiimissä ja työyhteisössä, mutta mielenkiintoista on, että ne eivät Googlen tutkimuksen mukaan selitä silti eroa menestyvien ja vähemmän menestyvien tiimien välillä.

Näiden sijaan keskeisimmäksi menestystekijäksi Googlen tutkimuksessa nousi Marin mukaan hieman jopa yllättävä ilmiö eli psykologinen turvallisuus. Psykologisen turvallisuus ilmenee mm. tiimin selkeinä sääntöinä ja käyttäytymisnormeina, jotka luovat pohjan tiimin menestykselle.

Mitä psykologinen turvallisuus on?

…se tarkoittaa uskoa siihen, että tiimissä on turvallista ottaa riskejä.

…se on sitä, että jokainen ryhmän jäsen kokee olevansa arvostettu ja hyväksytty.

…se lisää innovaatioiden ja uusien ratkaisujen määrää.

…se lisää työntekijöiden sitoutumista ja vähentää henkilöstön vaihtuvuutta.

…se tekee virheistä oppimista ja vähentää niihin liittyvää stressiä.

Mihin psykologisen turvallisuuden vaikuttavuus perustuu?

On mielenkiintoista ajatella, että yksin yhteiset pelisäännöt loisivat menestyksekkäitä tiimejä, mutta mihin psykologisen turvallisuuden vaikuttavuus perustuu?

Vastauksia voi muotoilla monella tavalla, mutta keskeistä ainakin on, että yhteisten pelisääntöjen kautta tiimien fokus kääntyy oikeaan suuntaan ja seurauksena on muun muassa se, että:

Jokaisella työntekijällä on oikeus kyseenalaistaa mikä tahansa toiminta.

Ketään ei rangaista avun pyytämisestä.

Ongelmia ja virheitä käsitellään avoimesti yhdessä.

Palkitsemisessa siirrytään tiimipainotteisempaan suuntaan.

Kokeiluihin kannustetaan, tiedostaen että ne eivät kaikki onnistu.

Tieto ja osaaminen nähdään alati muuttuvina tavoitteina.

Ajatellaan, että kukaan ei voi tietää ja osata kaikkea tai suoriutua täydellisesti.

Ymmärretään, että kaikki oppiminen ei ole ilmaista vaan ensin voi syntyä kustannuksia.

Kannustetaan tekemään yhteistyötä ja kohtaamaan työssä, vaikka jokainen minuutti ei ole laskutettavaa työtä.

Yhteisten pelisääntöjen myötä tiimissä osataan fokusoida oikeista asioista palkitsemiseen, mikä lisää psykologista turvallisuutta.

Psykologinen turvallisuus on lopputulos oikeanlaisen oppimista, kokeilua ja innovatiivisuutta tukevan ja avoimeen tiimityöhön perustuvan kulttuurin luomisesta tiimeihin. On helppo ymmärtää, että tällainen avoin, itseohjautuva ja kollektiivinen tapa tehdä työtä tuottaa myös tehokkuutta ja menestystä - niin tiimi- kuin organisaatiotasollakin.

Psykologista osaamista tarvitaan organisaatiossa kokonaisvaltaisesti

Marin lisäksi Poiju-aamussa puheenvuoron sai myös Poijun palvelujohtaja ja työterveyspsykologi Marke Koskelin. Marke puhui omassa puheenvuorossaan siitä, miten psykologeja ja psykologista osaamista tarvitaan organisaatioissa kokonaisvaltaisesti yksilön työsuhteen elinkaaren alusta loppuun asti, rekrytoinnista outplacementiin saakka ja kaikkeen siltä väliltä.

Yhtenä esimerkkinä psykologisen tietotaidon hyödyntämisestä Marke esitteli organisaatioiden muutostilanteet, joiden toteuttamiseen psykologeilla on ammattitaitoa ja osaamista tuoda selkeyttä, rauhallisuutta ja analyyttisyyttä - niin valmistelu-, muutos- kuin jälkivaiheessakin.

Muutosprosessien lisäksi psykologista osaamista tarvitaan myös monissa muissa tilanteissa organisaatiossa. Miten paljon teidän organisaatiossanne osataan hyödyntää psykologien osaamista esimerkiksi seuraavanlaisissa tilanteissa:

Rekrytointi > Henkilöarviointi

Perehdytys > Uuden työntekijän perehdytys, tiimin perehdytys

Työyhteisön kehittäminen

Työnohjaus

Muutosten tukeminen

Esimiestyön kehittäminen ja tukeminen

Kriisitilanteiden ja konfliktien ratkaisu ja tukemine

Konsultointi ja koulutus

Outplacement, ohjaaminen uudelleenkoulutukseen, kuntoutukseen jne.

– Psykologipalvelu Poijussa haluamme olla tukemassa organisaatioita erilaisissa vaiheissa ja tarjota meidän psykologista osaamistamme tueksi niin HR:n, esimiesten, johdon kuin yksittäisten tiimien ja työntekijöidenkin haasteisiin, toimitusjohtaja Topi Juntunen sanoo.

Lähde: Psykologipalvelu Poiju